perjantai 27. marraskuuta 2020

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 822 - suomalaisetkin kolonialisoivat pohjois-amerikkaa - vielä vuonna 2020

Suomessa on pitkään pidetty yllä pyhää uskoa siihen, etteivät suomalaiset osallistuneet Suomen (Ruotsi-Suomen) ulkopuolella kolonialismiin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Vuonna 2019 historioitsija Seppo Sivonen ja elokuvaohjaaja Jouko Aaltonen julkaisivat kirjan, jossa suurelle yleisölle kerrottiin Suurvalta-Ruotsin harjoittamasta kolonialismista, johon osallistui suuri joukko suomalaisia. Pennsylvaniaan Delaware-joen länsirannalla Nya Sverige-kompaniet -kauppakomppania perusti kauppapaikan, minkä ympärille 17 vuoden aikana rakentui siirtokunta delaware (lenne lenape) -kansan maille.

Vaikka ensin hollantilaiset ja sitten britit ja lopulta USA valloittivat siirtokunnan alueen, joukko suomalaisia jäi pysyvästi Pohjois-Amerikkaan. Siten myös suomalaiset ovat osa historiaa, jossa Sivosen ja Aaltosen sanojen mukaan "valkoinen mies varasti maita Amerikan alkuperäiskansoilta".

Ja mitä mm. suomalaiset Suomessa hyötyivät tästä kolonialismista? No, Tampella sai puuvillansa näiltä varastetuilta mailta, Amerikan puuvillaviljelmiltä ja Porvoon sokeritehdas herrojen herkkunsa sokerin Ruotsin orjaplantaaseilta Karibialta.

     *     *     *

Kolonialismi jatkuu vielä vuonna 2020, mistä tämän päivän Hämeen Sanomien reportaasi Kiitospäivän viettämisestä Los Angelesin suomalaisten keskuudessa on yksi esimerkki.

Myös suomalaiset viettävät Kiitospäivää, mikä alkuperäiskansoille symbolosoi ikävää kolonialistista menneisyyttä, jossa valkoiset eurooppalaiset veivät heiltä kaiken. Kokonaisia kansoja kuoli sukupuuttoon. Maat vietiin ja jopa esimerkiksi maissin ja tupakan viljelyyn kehitetty teknologia.

Linkki:

Tomi Hinkkanen. Kiitospäivä koronan varjossa. Hämeen Sanomat 27.11.2020 (Los Angeles)

Maya Salam. Everything You Learned About Thanksgiving Is Wrong. New York Times 21.11.2017

Päivi Puukka. Suomalaistehtaat käyttivät orjien kasvattamaa sokeriruokoa – ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus huipentui orjakauppasatamaan Karibialla. Ruotsi sai haltuunsa saaren Karibialta 1700-luvulla. Sen satamassa käytiin orjakauppaa yli sadan vuoden ajan. Yle Uutiset 20.10.2019 

Jouko Aaltonen & Seppo Sivonen. Orjia ja isäntiä : ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla. Into. 2019 

perjantai 20. marraskuuta 2020

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 1109 - Cornstalk - sodan ja rauhan mies. Osa 1

Olen viime päivinä ja viikkoina yhä enemmän miettinyt yhden shawnee-päällikön Cornstalkin (Keigh-tugh-qua) ajattelua ja toimintaa 1700-luvulla Suurten järvien alueen eteläpuolella, Allegheny-vuoriston (Appalakit) molemmin puolin.

Aikoinaan shawneet elivät ja nomadeina vaelsivat ja asuttivat alueita melkein Misssissippiltä, Allegheny-vuoriston toiselle puolelle - lähes Atlanttille asti. Sitten tulivat eurooppalaiset, ennen muuta Iso-Britannia, joka aseisti liittolaisensa Irokeesi-liiton, ja 1700-luvun alkuun mennessä kaikki oli toisin.

1730-luvulla viimeiset shawneet siirtyivät vuoriston länsipuolelle aina Ohio-joen laakson keskivaiheille, mikä itse asiassa perimätiedon mukaan olikin tämän kansan syntyaluetta, mistä yksittäiset heimot syystä tai toisesta mm. riistan perässä lähtivät muualle ja kansa hajaantui. 1770-luvulla erillään olevat heimot löysivät taas toisensa ja muuttivat asumaan tiiviiksi yhteisöksi Scioto-joen varsille.

     *     *     *

Kaikki näyti menevät shawneiden kannalta suhteellisen hyvin ennen kuin Ranska ja Iso-Britannia aloittivat Suuren siirtomaasotansa (1756-1763), joka Ohiojoen laaksosta levisi kaikkiin em. maiden siirtokuntiin ympäri maailmaa.

Shawneiden asuttamat alueet olivat tuolloin enimmäkseen ns. Uuden Ranskan alueella, jonka suurvalta Ranska oli korvamerkinnyt itselleen. Alueella olevat lukuisat alkuperäiskansat olivat asiasta tietysti eri mieltä. Osa shawneiden maista oli eurooppalaisittain katsottuna ei-kenenkään-maalla tai leveällä rajavyöhykkeellä Länsi-Virginiassa.

Alueiden omistuksesta tai hallinnasta olivat eri mieltä myös Ranska ja Iso-Britannia irokeesiliittolaisineen. 1600-luvun loppupuolella irokeesit hollantilaisten ja brittien varustamina tuhosivat koko jokilaakson, jonka asukkaat muuttivat kuka minnekin vuosikymmeniksi palatakseen sitten takaisin tai jäädäkseen muualle. Absurdia on että niin britit kuin irokeesit katsoivat jokilaakson kuuluvan heille, koska he olivat sen valloittaneet - mutta jättäneet sitten tyhjilleen. Esimerkiksi britit eivät rakentaneet alueelle linnoituksia tai irokeesit perustaneet kyliään.

1700 -luvun alussa Ohiojoen laakson muuttivat ensin shawneet ja heti perään osa wyandot-kansasta Erie-järven tuntumaan. Samoin mm. ottawa- ja miami-heimoja sekä senecoista omille teilleen lähteneet mingot sekä lenapet (delawaret), joista osa jäi vielä Pennsylvaniaan, mutta hekin muuttivat vähitellen kokonaan jokilaaksoon.

     *     *     *

Yksi shawneiden viimeisistä suurista päälliköistä Cornstalk syntyi vuonna 1720 Pennsylvaniassa, josta hänen heimonsa joutui lähtemään pakolaisiksi Allegheny-vuorten länsipuolelle. Ja lapsuutensa hän vietti Scioto-joen varrella Chillicothe-kylässä.

Kun Ranska ja Iso-Britannia 1754 aloittivat kiistelyn shawneiden silloisten maiden omistuksesta, Cornstalk oli noin 35-vuotias. Shawneet olivat Ranskan puolella, joka kannusti heitä brittejä vastaan, ja mm. shawneiden tuella Ranska  nöyryytti George Washingtonia Fort Necessityssä ja löi Braddockin sotilaat Fort Duquesnessä (myöh. Fort Pitt). Iso-Britannia ei vielä tässä vaiheessa saanut jalansijaa irokeesiliittoilaistensa 1700-luvun alussa tuhoamille ja hetkeksi valtaamille alueille.

Brittien onneksi mm. shawneet ja delawaret tekivät vuonna 1758 The Treaty of Easton -sopimuksen, missä nämä kansat jättäytyivät neutraaleiksi siirtomaasodassa. Samalla Länsi-Virginian alue luvattiin tyhjentää uudisasukkaista viimeistään sodan jälkeen, mikä oli shawneille tärkeä asia. 

Jo sodan aikana Cornstalk kuitenkin teki muutaman kymmenen soturinsa kanssa vuonna 1759 pyhiinvaellusmatkan entisille kotiseuduilleen Allegheny-vuorten toiselle puolen Pennsylvaniaan, missä he hävittivät Kerr's Creekin asutuksen, joka oli ilmeisesti rakennettu Cornstalkin entisen kotikylän paikalle. Ja palasi sitten takaisin kotiinsa Chillicotheen. Tämä yhteenotto ei liittynyt millään tavoin Ranskan ja Iso-Britannian samaan aikaan vielä käynnissä olevaan sotaan vaan oli shawneiden kamppailua omien oikeuksiensa puolesta.

     *     *     *

Kun sotatoimet loppuivat 1760, eivät siirtokunnat Pennylvania, puhumattakaan Virginiasta, joka ei ollut liittynyt The Treaty of Easton -sopimukseen, vetäneet asutuksiaan pois Länsi-Virginiasta.

Iso-Britannian kruunu kehotti asukkaita lähtemään, mutta nämä jäivät jääräpäisesti paikoilleen ennen muuta Greenbrierin alueelle, jossa oli kaksi erillistä yhtenäistä asutusta Muddy Creeksissä ja Big Levelsissä. Ja uusia asukkaita virtasi sinne tänne lisää sodan jälkeen.

Alkuvuodesta 1763 tehty Pariisin rauhansopimus hämmensi tilannetta entisestään, sillä siinä Ranska luovutti Uuden Ranskan alueen Iso-Britannialle, eikä alkuperäiskansojen oikeuksia tässä sopimuksessa huomioitu millään tavoin. Heidän maistaanhan ja niiden kohtalossa sopimuksessa kuitenkin Pohjois-Amerikan osalta oli kysymys.

     *     *     *

Shawneet ja monet muut vetivät tilanteesta omat johtopäätöksensä ja liittoutuivat Iso-Britanniaa vastaan ja aloittivat oman itsenäisyystaistelunsa, jota on kutsuttu Pontiacin sodaksi tai kapinaksi (1763-1765). Touko-kesäkuussa 1763 muutamassa päivässä shawneet, lenapet ja mingot ym. valtasivat ja hävittivät kymmenkunta Suuren siirtomaasodan aikana rakennettua ranskalaista ja brittilinnoitusta. Vain kolme tärkeintä jäi valtaamatta Fort Detroit, jota ottawa-päällikkö Pontiac piiritti sekä Fort Niagara Suurten järvien alueella sekä Länsi-Virginian  Fort Pitt, jonka tehtävänä oli selvästi suojata brittien ym. asutuksia, vaikka niiden siirtämisestä oli siirtomaasodan aikana sovittu. 

Kansojen kapina hiipui syksyn lähestyessä - ja kun piiritykset eivät tuottaneet tulosta. Fort Pittin piirityksen vielä kestäessä Cornstalk aloitti oman operaationsa Greenbrierin alueelle ja samassa yhteydessä hän kävi toistamiseen Kerr's Creekissä Pennsylvanian puolella. Asutuksia hävitettiin, kun uudisasukkaat eivät vapaaehtoisesti suostuneet lähtemään, vaikka asiasta oli sovittu. 

Greenbrierin joukkomurhiksi kutsutut tapahtumat saivat eniten huomiota siirtokunnissa, ja tapahtumia selvästikin väritettiin ja liioiteltiin - ja shawneita eri tavoin demonisoitiin. Ja samalla unohdettiin että he hoitivat vain hommansa Iso-Britannian kruunun puolesta.

    *     *     *

Vuonna 1765 Iso-Britannia ja alkuperäiskansat saivat vihdoin tehtyä Detroitissa rauhansopimuksen, joka ei kuitenkaan kaikkia päälliköitä miellyttänyt mm. Pontiacia, mutta hän jäi kantoineen lähes yksin. 

Seuraavat 10 vuotta, aina vuoteen 1774 asti olivat alueella rauhallista. Sitten hyökkäilyt raja-alueella lisääntyivät ja alkuperäisasukkaita alettiin tappaa summittaisesti. Ongelmana olivat Iso-Britanniankin vastustamat, laittomat uudisasukkaat, joita koko ajan virtasi lisää.

Aluksi brittisotilaat yrittivät estää ennen muuta eurooppalaisten siirtolaisten, uudisasukkaiden harjoittaman väkivallan, mutta tilanne paheni itärannikolla siinä määrin, että joukkojen piti lähteä sinne ja esimerkiksi shawneet ja delawaret saivat puolustautua yksin valkoisia valloittajia vastaan.

Shawneista ja muista ns. raja-alueella asuvista alkuperäisasukkaista tehtiin syypäitä levottomuuksiin siksi, että he provosoituivat ja kostivat heitä vastaan suunnatut väkivaltaiset teot kuten tapot.

Linkit:

Cornstalk. Wikipedia

torstai 19. marraskuuta 2020

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 821 - mitä jos perustettaisiin susipuolue tai ainakin klaani?

Luin aamulla ihmeissäni Suomen eduskunnassa käytyä keskustelua susista. Kukaan ei vuonna 2020 tunnu enää puolustavan Euroopan viimeisiä susilaumoja, mikä on häpeällistä. Vihreät ovat katkaisseet viimeisen yhteytensä, napanuoransa luontoon. Eihän sen näin pitänyt mennä?

Totta on tietysti, että susilla, karhuilla tai ahmoilla ei ole äänioikeutta Suomen kunnallisissa tai valtiollisissa vaaleissa, mutta ei kai se estä sanomasta painavaa sanaa petomaisilta ihmisiltä suojattomien eläinten puolesta. Tähän tilanteeseen kaivattaisiin järeää vihapuhetta susivihaajia ja -teurastajia vastaan.

Ja en panisi pahakseni, että vaikkapa Suomen armeija aseistaisi susiparat ja antaisi niiden käydä sissisotaan pahoja ihmisiä vastaan. 

Linkki:


torstai 12. marraskuuta 2020

RUNO ON VAPAA 2 / 2020 - Huolestuttavat COVID19 - rokotteet

Levitykseen ja myyntiin vuonna 2021 tulevat koronarokotteet voivat entisestään pahentaa koronatilannetta, ei ratkaista ongelmaa. Jo nyt ongelmallisimpia tapauksia ovat ne, jotka tietämättään levittävät virusta laajalle ympäristöönsä. Jatkossa kenties kaikki rokotteen saaneet ovat tietämättään potentiaalisia viruksen levittäjiä. Se ei ole ollenkaan hyvä asia. Tartunnan saaneiden ja kuolleidne määrä saattaa ensi vuoden lopulla olla ihan toista luokkaa kuin mitä se on ollut kuluvana vuonna 2020.

Lopulta epidemia ehkä taittuu, kun lähes kaikki ovat rokotettu, mutta rokote ei tietysti anna pysyvää suojaa. Ollaan loputtomassa kierteessä, eikä siitä ole näkyvissä ulospääsyä. 

Vasta sitten kun on kehitetty perinteinen rokote, joka estää myös viruksen leviämisen muihin, ollaan otettu askel eteenpäin COVID 19-ongelman ratkaisemisessa. Nyt ollaan mahdollisesti jopa kansanmurhan tiellä, jos esimerkiksi etniset vähemmistöt jäävät vuosikausiksi kokonaan rokottamatta - ja rokotteen saa vain valkoinen anglo-amerikkalainen, keskiluokkainen enemmistö kuten USA:ssa John Bidenin kannattajat ja häntä äänestäneet.

Linkit:

Suomalaisasiantuntija: Ylistetty koronarokote suojaa vain sen saajaa – ei estä tartuntoja. ”Kyse on vielä vain oireiden estämisestä.” By Arttu Mäkelä. Ilta-Sanomat 12.11.2020

torstai 29. lokakuuta 2020

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 1108 - Intiaanikaupunki Bulltown Länsi-Virginiassa

1700 -luvulla suurimmalle osalle eurooppalaisia immigrantteja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat olivat kaikki yksiä ja samoja intiaaneja ja siitä oli näille kansoille usein hyvin ikäviä seurauksia.

Yksi näistä seurauksista oli se, että intiaanit olivat rauhallisinakin aikoina vuosina 1764 - 1774 raja-alueella monille siirtokuntalaisille (Pennsylvania, Virginia) vapaata riistaa, joita sai mennen tullen tappaa ja murhata ilman mitään seuraamuksia.

Pienen intiaanikylän Bulltownin kohtalo on tästä hyvä esimerkki. Pieni joukko valkoisia miehiä William Whiten johdolla tappoi kaikki kylän asukkaat. Eikä heitä saatu - tai haluttu - tuomiolle teoistaan.

Ironista on, että alkuperäisasukkaiden ongelmana ei niinkään ollut se, etteivät he olisi tulleet toimeen valkoisten kanssa. Päinvastoin. Ongelmana oli se, että he tulivat liian hyvin toimeen naapureidensa kanssa, mikä herätti pahaa verta, mistä oli seurauksena julma, lavastettu spektaakkeli, jossa tapettiin ensin intiaanien ystävät ja sitten heidät itsensä. 

Valkoisten murha lavastettiin intiaanien tekemäksi, mikä puolestaan oikeutti Bulltownin miesten, naisten ja lasten murhaamisen. Kaikki tiesivät mitä oli tapahtunut, mutta asian annettiin jäädä silleen. Ketään ei syytetty tuomioistuimessa murhista.

Tilanteen erikoisuutta kuvaa sekin, että alkuperäiskansat sen kummemmin shawneet kuin lenapet eivät halunneet kostaa toistuvia alkuperäisasukkaiden murhia. Vain shawnee-päällikkö Logan sanoi kostaneensa koko perheensä murhan Ohio-joen laaksossa. Mutta Bulltownin tapahtumia hänkään ei halunnut kostaa. Hänen halunsa kostaa oli täysin henkilökohtaista. Hän menetti kerralla koko perheensä ja kaikki jälkeläisensä, eikä hänellä jäänyt mitään tässä maailmassa vaan hän jäi aivan yksin koko loppuelämäkseen. 

Linkit: