perjantai 17. joulukuuta 2010

Woolf: Elettyjä hetkiä (Moments of Being)

Omaelämänkerrrallinen "Elettyjä hetkiä" (1920-1940) - teos sisältää kirjoituksia, jotka eivät alun pitäen olleet tarkoitettuja julkisuuteen. Ainakaan siinä muodossa, jossa ne ensimmäisen kerran 1980 - luvulla julkaistiin. - Osa teksteistä on hyvinkin luonnosmaisia ja mm. täynnä kirjoitusvirheitä. Mutta kirjoihin ja kansiin ne sitten lopulta päätettiin panna. Ehkä hyvä niin. Tosin Virginia Woolfin elämänkerrankirjoittaja Quentin Bell viittasi teksteihin jo 70-luvulla.

Woolf siis kuoli vuonna 1941, hukuttautumalla taskut täynnä kiviä lähellä kotiaan sijaitsevaan jokeen. Myös henkilöt joista hän "Eletyissä hetkissään" kirjoittaa ovat kuolleita, joten tekstien julkaiseminen 1980-luvulla ei  siten loukannut enää ketään elossa olevia henkilöitä esim. Gerald Duckworthia, Virginian velipuolta äidin puolelta.

40-luvulla, vähän ennen Virginian kuolemaa, kirjoitettu "Luonnos menneestä" on kirjan pisin yhtenäinen jakso, ja ehkä eniten mm. Woolf-tutkijoita ja hänen kirjojensa lukijoita kuohuttanut teksti; ja varsinkin sen yhden kohdan perusteella on tehty hyvin pitkälle meneviä johtopäätöksiä jopa Woolfin itsemurhan syistä.

Woolf kertoo sarkastisesti velipuolestaan Georgesta ja itsestään tapahtuman vuodelta 1888, jolloin Virginia oli 6 - vuotias ja Gerald 18 - vuotias.

"Ruokasalin oven ulkopuolella oli hylly astioiden laskemista varten. Ollessani vielä aivan pieni Gerald Duckworth nosti minut kerran sen päälle istumaan ja alkoi tutkia vartaloani. Muistan miltä hänen kätensä tuntui kun se meni vaatteitteni alle, kun se meni lujana ja päättäväisenä yhä alemmas ja alemmas. Muistan kuinka hartaasti toivoin hänen lopettavan, kuinka jähmetyin ja kiemurtelin hänen kätensä lähestyessä sukupuolielimiäni. Mutta se ei pysähtynyt. Hänen kätensä tutki sukupuolielimenikin. Muistan että se oli minusta loukkaavaa, vastenmielistä - mikä sana kuvaisikaan niin mykkää ja sekavaa tunnetta?"

Kyse oli selvästi insestistä, mutta on tietysti muistettava, että viktoriaaniseen aikaan seksistä ja sukupuoliasioista eivät lapset ja vanhemmat keskenään keskustelleet. Eikä naisten hyväksikäyttöä kotona välttämättä edes pidetty minään, siveettömänä asiana. On oikeastaan hämmästyttävää kuinka paljon huomiota on kiinnitetty juuri tähän tekstikohtaan, eikä niihin kohtiin, jossa veljeksistä vanhempi George Duckworth käytti häikäilemättä Virginiaa - ja oletettavasti myös Virginian sisarta Vanessaa ja omaa sisartaan Stellaa - hyväkseen Virginian ollessa jo nuori nainen.

Kun Virginian, Vanessan, Thobyn ja Adrianin vanhemmat Julia ja Leslie Stephen kuolivat lasten ollessa vielä varsin nuoria - Virginia oli 13-vuotias äitinsä kuollessa ja 22-vuotias isänsä kuollessa -, vastuu perheestä jäi perheen vanhimmalle miespuoliselle jäsenelle, joka sattui olemaan George Duckworth. George tutustutti Stephenin tytöt Vanessan ja Virginian Lontoon seurapiireihin; ja juhlista kotiin tultua kiusaus ryhtyä sukupuoliseen kanssakäymiseen välillä johti siihen, että George kömpi Virginian (tai Vanessan) sänkyyn. - Sitä tosin Virginia ei kerro miten pitkälle sängyssä mentiin...

Tilaisuus ja varallisuus teki hyväksikäyttäjän. On muistettava, että Stephenin pojat Thoby ja Adrian eivät olleet koko ajan kotona, sillä he opiskelivat ja asuivat kodin ulkopuolella. Vanessa ja Virginia taas olivat ikään kuin vangittuina kotiinsa, ja kituuttivat köyhinä niukalla 50 punnan vuosittaisella rahalla, kun esimerkiksi Georgella pelkästään vuosittaiset korkotulot omaisuudestaan olivat 1000 puntaa. Pienillä lahjoilla, koruilla ja vaatteilla, teatterilla ja oopperalla, juhlilla ym. hän sitten lahjoi sisarpuoliaan tai ainakin yritti sitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti