maanantai 19. syyskuuta 2011

Salinger: "Sieppari ruispellossa" (1951)

J.D. Salingerin ainoa romaani "Sieppari ruispellossa" (alk. 1951) on nuorisokirjallisuuden klassikko. Markku Soikkelista sen todistaa kirjasta vuonna 2004 tehty toinen käännös. Ensimmäisen kerran kirjan käänsi v. 1961 Pentti Saarikoski ja v. 2004 Arto Schroderus.

Kirja kohahdutti ilmestyessään suomalaisia kirjallisia piirejä, ja sai paljon julkisuutta. Liekö julkisuuden paine, joka sai myös Suomen virallisen kirjallisen sensorin Kirjastolehden Arvostelevan kirjallisuusluettelon suosittelemaan kirjaa hankittavaksi myös yleisiin kirjastoihin. Pitkin hampain Alpo Routasuo selvästikin tähän taipui.

Kirjastoissa kirja ei kuitenkaan löytänyt tietään lasten- ja nuortenosastoon vaan aikuisten kirjojen joukkoon. Tällä hetkellä Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa "Sieppari ruispellossa" - teosta on 19 kappaletta, joista vain yksi Pääkirjaston kappale on Nuorten aikuisten - kokoelmassa. Loput 18 kappaletta on Aikuisten kirjojen joukossa.

     *     *     *

Olen onnistunut välttelemään pitkään kirjan lukemista, mutta tein sen eilen sunnuntaina. Luin nimenomaan Saarikosken käännöksen. Kirja oli lukuelämys, joka imi mukaansa. Mieleen tuli alusta lähtien Anthony Burgessin "Kellopeliappelsiini" (alk. 1962), joka on kirjoitettu 10 vuotta Salingerin kirjaa myöhemmin Englannissa. Eliittikollegen Penceyn poikien nahistelu ja väkivaltaisuus on samalla tavalla absurdia kuin Burgessin jengin väkivalllan teot. Erona tosin se, ettei väkivalta suuntaudu ryhmän ulkopuolisiin.

Päähenkilö Holden Caulfied erotetaan koulusta siksi, että hän on reputtanut kurssinsa, mistä kirjan tarina alkaa. Kerronnan aikajänne ei ole kuin kolme vuorokautta. Viimeisellä sivulla tosin hypätään ajassa muutama viikko eteenpäin. Holden karkaa koulusta heti saatuaan tiedon kohtalostaan, mutta lähteekin vain kotikaupunkiinsa New Yorkiin. NYK:issä hän majoittuu hotelliin. Hotellista käsin hän käy  kotonaan ja tapaa 10-vuotiaan pikkusiskonsa Phoeben, jolle hän matkalla ostaa äänilevyn, jonka hän tosin humalassa hajottaa. Hän tapaa myös tyttöystävänsä ja käy tämän kanssa teatterissa. Entisen opettajan luona hän setvii tilannettaan, eikä tämä vaikuta kovin yllättyneeltä Holdenin tulosta. Opettaja on tietoinen Holdenin opiskeluongelmista, sillä hänen isänsä oli vain pari viikkoa aiemmin kertonut opettajalle asiasta.

Nuoren miehen käytöstä ohjaa pelko siitä, miten vanhemmat, ennen muuta isä, suhtautuu hänen epäonnistumiseensa. Isoveli D.B. ja Phoebe ovat menestyneet hyvin koulussa. Tultuaan yöllä vaivihkaa kotiin Holden menee pikkusiskonsa huoneeseen ja herättää tämän. Sisko oivaltaa heti mistä on kyse ja toistelee, että "isä tappaa Holdenin kuultuaan mitä on tapahtunut". Veli vähättelee isän reaktioita, mutta on selvästi kauhuissaan hänkin.

Ainoaksi ratkaisuksi Holden näkee jatkaa pakoaan johonkin Keski-Länteen ja alkaa tehdä mitä tahansa töitä esimerkiksi autonhuoltoasemalla henkensä pitimimiksi. Suunnitelma ei vaikuta kovin realistiselta. Kupla puhkeaa hänen tavattuaan lähtöhetkellä siskonsa Phoeben lähellä tämän koulua. Sisko, joka rakastaa veljeään eikä halua luopua hänestä, on hänkin hellyyttävällä tavalla pakannut laukkunsa ja ilmoittaa lähtevänsä Holdenin mukaan. Pojalle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin palata kotiin siskonsa kanssa - ja ilmeisesti selvittää välit isänsä kanssa ja miettiä mitä seuraavaksi. Viimeisellä sivulla Holden kertoo, että hän ainakin suunnitteli vaihtavansa koulua ja käyvänsä psykoanalyytikolla. Aivan viimeisistä lauseista tulee kuitenkin ilmi, että hänellä on ikävä myös Penceyn kavereitaan. Ehkä hän palaakin lopulta sinne takaisin.

     *     *     *

Wikipediassa todetaan, että teoksen on väitetty sisältävän piilomerkityksiä, jotka viettelevät lukijaa milloin mihinkin laittomuuteen. Tässäkin se muistuttaa "Kellopeliappelsiinia". Päällimmäisenä tulevat mieleen monet viittaukset laittomiin seksisuhteisiin. Kun Holden on yöpymässä opettajan luona, hän lukijan kannalta yllättävästi lähtee keskellä yötä opettajan luota. Mieleen tulee, että opettaja on käyttänyt häntä nuorempana seksuaalisesti hyväkseen ja tunnetasolla jotenkin sitonut itseensä. Samanlainen ajatus tulee mieleen Holdenin ja Phoeben kohdalla. Holden kenties koskettelee Phoebea sopimattomalla tavalla, ja Phoeben ja Holdenin vahva kiinnittyminen toisiinsa voi selittyä osittain myös seksuaalisuuden kautta. Hotellissa Holden osittain vahingossa saa huoneeseensa prostituoidun, jonka käyttäytyminen hermostuttaa Holdenia, eikä hän osaa olla tämän kanssa mitenkään. Holden ei selvästikään ole ollut koskaan naisten kanssa, mutta kuka ties hänellä on ollut seksisuhteita Penceyssä joidenkin poikien kanssa. Kenties aggressiivinen ja väkivaltainen käyttäytyminen selittyy torjutulla seksuaalisuudella ja / tai seksiin pakottamisella tms.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti