torstai 15. syyskuuta 2011

Suvanto: "aleksanteri ahola-valo ja viisas rakkaus" (1994)

Itseoppineesta taiteilijasta ja pedagogista Aleksanteri (Ali) Ahola-Valosta tuli käsite Suomessa viimeistään, kun ohjaaja Kaija Juurikkala teki hänen lapsuudestaan elokuvan "Valo" (2005).

     *     *     *

Muistan miten Ali eläessään 80-90-luvuilla vaelteli vanhan kirjastotalon käytäviä. Hänellä oli työ- ja näyttelytilat talossa jonkin aikaa. En tuntenut häntä, mutta luultavasti joku ystävällinen kirjastovirkailija valisti minua asiasta. Kerran kävin kurkkaamassakin hänen taulujaan, joita oli valtava määrä.

Palatessani pariksi vuodeksi takaisin Hämeenlinnaan opintojeni jälkeen, tapasin Alin pari kertaa henkilökohtaisesti. Toimin lyhyen aikaa Vihreässä liitossa, ja mm. sen edustajia Elpo ry ja sen puheenjohtaja Risto Suvanto kutsui vierailulle. Alin perinnön tulevaisuudesta käytiin keskusteluja, mutta muistan, etteivät puheet ainakaan tuolloin johtaneet vielä mihinkään.

     *     *     *

Ilmeisesti Alin asia on jälleen tapetilla, sillä jotain sellaista olen kuullut Hämeenlinnan kaupunginkirjaston käytävillä. Innostus Ahola-Valon perinnön suhteen vaikuttaa yhtä laimealta kuin 20 vuotta sitten.

     *     *     *

Lähes koskemattomana Jukolan lähikirjaston hyllyillä lojuneelle Risto Suvannon kirjalle "Aleksanteri Ahola-Valo ja viisaus rakkaus" (1994) tuli eilen noutaja. Hieman niin kuin Aleksanterille itselleenkin vuonna 1997, jolloin hän kuoli 97-vuoden ikäisenä.

Linkit:

Aleksanteri Ahola-Valo (Wikipedia)
Elpo ry - Taiteilijan perintöä vaaliva yhdistys
"Koulupojan päiväkirjat" ym. - Viralliset verkkosivut
"Valo" (2005) - elokuva (ohjaaja Kaija Juurikkala)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti