tiistai 20. syyskuuta 2011

Dahl: "Taikasormi" (1998)

Sukujuuriltaan norjalainen Roald Dahl on lukuisilla lasten- ja nuortenkirjoillaan  osoittanut, ettei hyvän tarinan tarvitse olla kovin pitkä. Riittää että on hyvä idea.

"Taikasormi" on tarina, jonka olisi voinut kertoa kuka tahansa pieni tyttö tai poika milloin tahansa aikana, jolloin ihmiset ovat surutta tappavat eläimiä (ja myös toisiaan) vain tappamisen ilosta. Perustellen tekojaan milloin milläkin tekosyyllä kuten isänmaallisuudella tai kotien puolustamisella.

Tarinan pieni tyttö on ainoa, jolla ei ole nimeä. Hän on muille, jotka ovat olevinaan jotain, ei-kukaan tai ei-mitään. (Häntä ei hyväksyttäisi esimerkiksi Häme-Wikiin kirjoittajaksi, koska Häme-Wikissä ihmisen on oltava jotain, että hän on olemassa ja että hänestä voidaan kertoa jotain.)

Pikku tyttö asui perheineen maalla ja naapurissa asuivat Kesälät. Kesälät ampuivat huvikseen, myös eläimiä. Kuoliaaksi asti. Se sai tytön raivoihinsa. Hän ilmaisi kiukkuaan yrittämällä puhua Herra Kesälälle ja hänen pojilleen järkeä, mutta nämä eivät kuunnelleet. He vain nauroivat hänelle ja kehottivat menemään kotiin ja hoitamaan vain omat asiansa.

Silloin se tapahtui. Kiukku antoi pienelle tytölle taikavoimia. Hänen sormiaan alkoi kihelmöidä. Osoitettuaan sormellaan Kesälöitä alkoi tapahtua kummia.

Seuraavana yönä Herra ja Rouva Kesälälle ja heidän pojilleen Joonakselle ja Lassille kasvoivat siivet. He myös kutistuivat sorsien kokoisiksi. Samaan aikaan neljä villisorsaa kasvoi ihmisen kokoisiksi ja sai kyvyn kävellä. Liihoteltuaan aikansa ulkona ja palatessaan takaisin kotiinsa Kesälät huomasivat sorsien ottaneen heidän talonsa haltuunsa.

Kesälöiden ei auttanut muuta kuin tehdä pesä puuhun, jossa saattoivat seuraavana yönä nukkua. Ruokansa he joutuivat hakemaan metsästä niin kuin muutkin eläimet. Aamulla sorsat lähtivät metsälle niin kuin Kesälöiden miesväki ennen.

Perhe Kesälät oli kauhuissaan nähdessään sorsat aseineen puun alla. He vannoivat sorsille, etteivät enää koskaan ammu lintuja tai muita metsän eläimiä. Ja katso, taika murtui pimeyden jälkeen. Herra ja Rouva Kesälästä ja heidän pojistaan tuli taas ihmisiä ja sorsista sorsia, jotka jatkoivat muuttoaan etelään talveksi.

     *     *     *

Tarina on opettavainen, mutta ei perinteisellä tavalla. Ennemminkin tarinasta oppii, jos sitä osaa lukea. Ensiksikin sen, että suuren ja vahvemman valta jyrää, vaikka demokratiassa kaikkien äänen tulisi kuulua. Myös heikkojen vähemmistöjen. Toiseksi lapset ovat vallattomia. Vapaissa vaaleissa kukaan ei edusta heitä ja käytä heidän ääniään. Sama toistuu yksityiselämän puolella - jopa lastensuojelulainsäädännössä. Ennemminkin aikuisia suojellaan lapsilta. Esim. oikeus käyttää abortointia ehkäisykeinoja polkee syntymättömien lasten oikeuksia.

Linkki:

Roald Dahl (Wikipedia)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti