maanantai 31. lokakuuta 2011

Konttinen: Naiset taiteen rajoilla. Naistaiteilijat Suomessa 1800 - luvulla" (2010)

Raili Konttisen teos "Naiset taiteen rajoilla" (2010) sai kunniamainnan vuonna 2011 Iittalan XIV valtakunnallisilla taidekirjapäivillä. Vuoden taidekirjaksi valittiin Galeria Anhavan julkaisema teos Matti Kujasalon taiteesta. Ehdolla oli yhteensä 42 kirjaa.

     *     *     *

Sisällys:
- Suomalaista naistaiteilijaa etsimässä
- Sarastuksen aika
- Katkenneet urat
- Taiteilijaidentiteetti vahvistuu
- Murroksessa
- Optimismin sukupolvi
- Amélie Lundahl
- Taiteilijavaimoja
- Boheemit ja itsenäiset
- Vanhan ja uuden ajan taitteessa
- Matkalla modernismiin

     *     *     *

'Sarastuksen aika' - jaksossa kerrotaan mm. myyttisen nuoren säätyläisnaisen Mathilda Rotkirchin (1813-1842) tarina. Häntä on pidetty ensimmäisenä ammattimaisesti maalaavana naisena Suomessa, mutta muitakin oli. Hänen tuotantonsa jäi vaatimattomaksi, vain varhaistuotannoksi, sillä Mathilda kuoli 29 - vuotiaana keuhkotuberkuloosiin, mikä oli tavallista tuohon aikaan.

Myyttiä ensimmäisestä naiskuvataiteilijasta rakensi mm. Helena Westermarck, joka 1920 - luvulla kirjoitti Rotkirchin elämänkerran. Westermarck kertoo, miten säätyläistaustaisten naisten työskentely rajoittui vain perheen ja suvun piiriin. Mathilda maalasi muotokuvia mm. sukunsa naisista, äidistä Augustasta ja siskosta Theresestä.

Mathilda ei käynyt kouluja, koska tuohon aikaan naiset olivat vain kotipiirissä. Silti perheen kotiopettajat opettivat myös perheen tyttöjä. Kun Mathilda oli pieni lapsi, perhe asui  Stensbölen kartanossa Porvoossa, mistä perhe muutti Vaasaan hovioikeuden taloon, missä Mathilda asui yhteensä 17 vuotta. Perheen isän Carl Fredrikin kuoltua muu perhe muutti  Turkuun vuonna 1832.

Turusta Mathildan äiti lähetti 20-vuotiaan tytön vuonna 1833 Tukholmaan opiskelemaan maalausta, ja vuoden kuluttua hän palasi Turkuun jatkaen paikallisen opettajan johdolla opintoja. Parin vuoden päästä koko perhe muutti Tukholmaan, ja Mathilda sai parasta mahdollista opetusta, mitä tuohon aikaan saattoi saada. Taideakatemiaan hän ei kuitenkaan päässyt, sillä se oli tarkoitettu vain miehille.

Vuonna 1839 Mathilda sairastui, mutta se ei vielä rajoittanut hänen tekemisiään. Seuraavana keväänä Mathilda lähti pikkuserkkunsa Sophien ja tämän miehen Carl Reuterskiöldin kanssa grand tourille Eurooppaan. Tällöin hän kävi mm. Roomassa ja Pariisissa. Pariisiin hän myös jäi talveksi 1840-41 maalaamaan, mutta huonon kuntonsa takia tuli takaisin Suomeen. Mathilda kuoli vuoden päästä keväällä 7.3.1842.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti