keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Gimishanov (toim.): "Novellit 2011" (2011)

"Martti Joenpolvi novellikilpailuun osallistui lähes 800 nimimerkkiä, moista parhaat on valittu tähän antologiaan. Kilpailun järjestivät Gummerus, Nuoren Voiman Liitto ja HansaBook." (Takakansi)

      *     *     *

Jos nämä 12 novellia ovat läpileikkaus tämänhetkisestä lyhytproosan tasosta Suomesta, taso ei ole kovin kummoinen. Mieleen häivähtää myös epäilys, millainen oli valinnan tehneen raadin taso.

Esipuheen mukaan seulontaa tehtiin tekstin alun perusteella. "Valintakriteeriksi tekstille muodostui usein tuo paljon puhuttu mukaansatempaava alku."

Potentiaalia antologiaan valituista kirjoittajista löytyy, mutta leimallista kirjoittajille on harrastelijamaisuus. Mikä näkyy myös aloituksista.

     *      *      *

Kilpailun voittanut Heidi Vaattovaaran novelli 'Synkkäsimo' sijoittuu Lappiin ja se on minämuotoinen murteella kirjoitettu teksti nuoresta peräkammarin pojasta. Teksti erottuu antologiaan valittujen tekstien joukosta edukseen. Sikäli valinnan tehneen raadin valinta oli oikeaan osunut. Toinen kaunokirjallisesti ansiokas novelli on kunniamainnan saanut Marjatta Saarelan 'Puurattaat', joka on rikoskertomus. Myös tässä päähenkilö on hieman yksinkertainen nuorimies. Kummassakin kuvataan mm. miesten ongelmallista suhdetta toiseen sukupuoleen.

     *      *       *

SYNKKÄSIMO. Novelli menee heti asiaan, synkistelyyn. Novelli herättää heti aluksi myös kysymyksen, miksi teksti on kirjoitettu. Kovin kaukana ei ole ajatus siitä, että kirjoittaja ivaa ja pilkkaa Simoa. Miksi tällainen lähestymistapa on valittu? Mikä on kirjoittajan sanoma lukijalle? Jos kirjoittaja haluaa vain viihdyttää lukijaa, siinä hän onnistuu. Mutta se tapahtuu Simon kustannuksella.

Kertomus alkaa näin:   "Mie sitte tykkään talvesta. Vaikka talvi onki ollut tavallista synkempi. Sillälaila henkisesti. Mutta aamula mie kuiten ensmäiseksi aina kollaan koulun pihhaan kulkureitit."

     *     *     *

PUURATTAAT. Novellin nimi on hieman hämärä, ja viittaus puurattaisiin tulee vasta novellin puolivälissä. Reiskalta ei tanssi ota sujuakseen, ja kaveri kehottaa käyttämään apuna opettelussa puurattaita. Kehotus assosioituu toiseen samanlaiseen kehotukseen, jonka nuorimies saa työvoimatoimistosta. Virkailija ehdottaa, että Reiska ryhtyy ratapölkyksi, kun muuta työtä ei ole tarjolla. Siis myös Reiska on ivan ja pilkan kohteena.

Kertomus alkaa näin:  "Ratapenkka halkaisi kuin viivottimella ruskean kirjavan suon kahteen puoliskoon. Puoliskot päättyivät lähes taivaanrannassa kitukasvuiseen kangasmetsään. Ratapölkyt kannattivat penkalla ratakiskoja."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti