keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Karppanen (toim.): "Hekuman huipulla. Eroottinen sf/f-antologia" (2008)

"Hekuman huipulla on eroottinen sf/f-novelliantologia, johon on koottu vuonna 2006 järjestetyn Hekuma-kirjoitus­kilpailun satoa

Antologia edustaa yhtä näkökulmaa siihen, mikä kisan sadossa oli ansiokasta nostettavaksi esille. Mukaan mahtuu niin puhdasta fantasiaa kuin scifiäkin sekä kaikkea siltä väliltä. Mukana on riipaisevia tarinoita, jopa kauhua, mutta myös huumoria.

Kokoelma on ensimmäinen eroottiselle sf/f:lle omistettu antologia yli vuosikymmeneen."
(Takakansi)

     *      *      *

Sisällys
- Lotta Dufva: Käärmeenlumooja - Harri Erkki: Resonanssi - Jenny Kangasvuo: Käenmuna - Manna Kuusipalo: Korvike - Jukka Laajarinne: Yövartio - Marko Laihinen: Pahuuden pisarat - Heikki Nevala: Sielun peili - Markku Penttilä: Näkymätön sydän - Kalle Turakka Purhonen: Ari - Mari Saario: Sateenkaari 2256 - Tuomas Saloranta: Peniskuiskaajat

     *     *     *

Esipuheessa todetaan, että 'Hekuman huipulla' - kirjoituskilpailuun lähetetyt tekstit eivät käsitelleet seksuaalisuutta luonnollisena ja positiivisena  asiana, mikä näkyy myös kokoelmaan valituista teksteistä. Tosin eivät tekstit aivan seksuaalikielteisiäkään, ja tuntuu siltä, että kirjoittajat menevät fantasiassaan liian pitkälle, liioittelevat, mikä on halpa ja helppo ratkaisu sen sijaan, että tarina kehitettäisiin loppuun asti..

Ehkä Hekuman huipulla - kilpailun voittaneessa Mari Saision 'Sateenkaari 2256' - novellissa on eniten potentiaalia jatkokehittelyä varten. Teksti on nykymuodossaan liian mutkikas ja vaikeaselkoinen, vaikka lopussa paljastuu missä kaikessa oikein on kyse eli jonkinlaisesta virtuaaliseksistä. Pelaaja tms. liikkuu värikoodien avulla eri hahmojen sisällä ja kokee erilaisia, valitsemiaan sukupuolettomia seksielämyksiä. Näin ainakin ymmärsin.- Samanlaista seksiä edustaa Harri Erkin 'Resonanssi', jossa konsertissa istuvat ihmiset saavat voimakkaita orgasmeja korviin sijoitetun välineen avulla. Tosin Erkki keskittyy vain muutaman naisen kuvaamiseen.

Kilpailun ulkopuolelta kokoelmaan on nostettu jostain syystä Tuomas Salorannan 'Peniskuiskaajat', joka tuntui - ja on - todella outo teksti ennen kuin osaa asemoida sen omassa kokemusmaailmassaan sopivaan lokeroon eli myyttiseksi tarinaksi, joka selittää miksi miehet ovat miehiä peniksineen tai miten he saivat etuvekkulinsa takaisin merenkuohuista. Tekstin tarina mielestäni kuitenkin ontuu siksi, että mytologiassa ei mennä kuvatun matriarkaatin taakse myyttisen alkutilaan vaan lähdetään liikkeelle ikään kuin tapahtumien keskeltä tilanteesta, jossa naiset ovat jo alistaneet miehet hallintaansa. Tarina ei myöskään etene oikeastaan mihinkään suuntaan. Siinä vain kuvataan kummallista kyläyhteisöä.

Toinen outoon, fantasiamaailmaan sijoittuva tarina on Jenny Kangasvuon 'Käenmuna'. Ja ehkä yllättäen myös tässä tarinassa seksi on sukupuoletonta. Kummalliset otukset, käet munivat ihmisten peräsuoleen munansa, joista kehittyy uusia otuksia. Seksi käkien kanssa kuvataan monin verroin paremmaksi kuin mitä on ihmisten välinen seksi - tai siitä ei puhuta yhtään mitään.

Myös Marko Laihisen 'Pahuuden pisarat' on rakentanut oman fantasiamaailman, jossa tulevaisuuden maailmassa seksi on kontrolloitua. Kaksi naista löytää sattumalta Argonon -nimisen tahdottoman olion sängystä, mutta eivät tiedä aluksi mistä miehessä on kyse. Ennen kuin vaistomainen seksihurjastelu alkaa. Lukija voi päätellä, että on kyse naisten maailmasta, jossa miehiä käytetään vain siittämiseen.

     *     *    *

Antologian aloittava Lotta Dufvan 'Käärmeenlumooja' ei sijoittunut kilpailussa mutta on kiva pieni kertomus naisesta, joka osoittautuu kirjaimellisesti miestensyöjäksi. Rakastelun aikana käärmenainen muuttuu itse käärmeeksi. Manna Kuusipalon 'Korvike' edustaa lesbofantasiaa. Novellissa ei ole muuta punaista lankaa kuin lopun yllättävä käänne, jossa seksiravintolaan tullut soturi paljastuu naiseksi.Toinen puhdas lesbonovelli on Markku Penttilän slangilla kirjoittamana 'Näkymätön sydän'. Nuori, hehkeäi nainen Cassandra osoittautuu naisten tai tyttöjen syöjäksi, joka imee heidät jättimäiseksi muuttuneeseen vaginaansa johonkin toiseen ulottuvuuteen.

Toisenlaista fantasiaa edustaa Heikki Nevalan 'Sielun peili', joka on muunnos tai väännös vanhasta saksalaisesta kansansadusta, jonka myös Grimmin veljekset kertoivat eli 'Pillipiiparista'. Nevala esittää yhden tunnetun modernin tulkinnan tarinasta. Hän esittää muukalaisen lasten viettelijänä pilleineen.

Ideatasolla ehkä lähinnä nykypäivää, eräänlaista Uuden aallon scifiä edustaa Kalle Turakka Purhosen 'Ari'. Tykästyin hänen ideoihinsa, ja siihen, että hän oli selvästi penkonut ihmiseen ja teknologiaan liittyviä taustoja aika tarkkaan.Ari on erotiikan ammattilainen, joka on tuunattu ikääntyvien naisten tarpeisiin. Myös asiakas jota kuvataan on kaukana aidosta kuusikymppisestä. Kerronta on hauskaa, ehkä juuri sen takia, että se on niin lähellä psyykkisesti ja fyysisesti tätä päivää ja sitä millaisia ihmiset ovat. Niin tässä tekstissä kuin kaikissa muissakin harmittaa D.H. Lawrence - tyylinen kristinuskon ja puritaanisuuden pohjavire.

1 kommentti:

  1. Kas, mukava huomata että varhainen Peniskuiskaajat-novellini löytää edelleen lukijoita. :)

    Yleiseesti ottaen kirjoittajan ei pitäisi selitellä tekstejään, mutta kenties Peniskuiskaajat avautuu paremmin kun kerron, että se on kirjoitettu parodiaksi feministisestä scifistä - lajityypin tunnetuin edustaja lienee Margaret Atwoodin "Orjattaresi", mutta aihe oli suosittu myös 2000-luvun alun kotimaisessa scifissä. Tätä trendiä lähdin parodioimaan kääntämällä sukupuoliasetelman ympäri. Toki tarinaan tuli sitten kehitettyä myös aika omituinen fantasiamaailma, joka varmasti hankaloittaa sen hahmottamista (verrattuna vaikka siihen, että olisin käyttänyt tämän lajityypin perusasetelmaa eli totalitaarisesti hallittua [lähi]tulevaisuutta). Ja onhan se tietysti myös höpsö ja yliampuva huumoritarina, mikä väistämättä jakaa mielipiteitä.

    Hekuma-antologiaan novellini päätyi muistaakseni siksi, että se sijoittui toisessa saman yhdistyksen järjestämässä kilpailussa ja sopi tämän kirjan teemaan. Lisäksi antologian toimittaja piti siitä, mikä lienee ollut ratkaiseva seikka. :)

    Mutta joka tapauksessa kiitoksia palautteesta, näitä ei näin harrastajatasolla koskaan kuule liian usein!

    VastaaPoista