tiistai 27. joulukuuta 2011

Kundera: "Olemisen sietämätön keveys" (1985)

"Olemisen sietämätön keveys" on neljän keskieurooppalaisen sijaansa etsivän ihmisen tarina. Se on myös rakkauskertomus, syvimpiä ja kauneimpia mitä koskaan on kirjoitettu.

Tomás, prahalainen kirurgi ja naistenmies, rakastuu päätäpahkaa herkkään hauraaseen tarjoilijattareen Terezaan. Hän haluaa tytön mutta myös vapautensa, kaikki hänelle kertyneet ihanat naiset. Heistä tärkein on Sabina, itsellinen taiteilija ja seikkailijatar.

Ihmiskohtalot kutoutuvat romaanissa kuvioksi, jonka moraaliset, intellektuaaliset, eroottiset ja poliittiset kosketuskohdat ovat ainutlaatuiset.
(Takakansi)

      *     *     *

Sisällys:
1. Keveys ja paino, 2. Sielu ja ruumis, 3. Käsittämättömiksi jääneet sanat, 4. Sielu ja ruumis, 5. Keveys ja paino, 6. Surumarssi, 7. Kareninin hymy

     *     *     *

Älykkökirjailija Milan Kundera kertoo neljän nuoren ihmisen, kahden miehen ja kahden naisen tarinan, joka sijoittuu 60-luvun lopun Tsekkoslovakiaan ja Sveitsiin. Jokainen tavoittelee elämässään hieman erilaisia asioita, joita Kunderan terminologian mukaan yhdistää kitsch, joka on länsimaisen ihmisen olemisen perusta. Kitsch on "sydämen dikatuuria" - jotain sellaista, mikä on yhteiskunnassa itsestään selvää ja yleisesti hyväksyttyä ja tavoiteltavaa. Jopa Sabina, joka kyseenalaisti taiteessaan kitschin törmäsi siihen tavassa, jolla hänen taidettaan Sveitsissä esiteltiin. Taiteeseen ja taiteilijaan iskettiin poliittisia ym. leimoja, mitä Sabina ei olisi halunnut, mutta hän ei voinut mitään sille, miten muut hänen taidettaan tulkitsivat.

Kirjan esittelyissä tavallisesti todetaan, että Sabinan, joka on kuvataiteilija, elämä on sitä, joka on sietämättömän kevyttä - ja muiden vastaavasti raskasta. Kunderan mustan huumorin alta kuitenkin paljastuu toisenlainen totuus. Kaikkien hänen hahmojensa niin Sabinan, Tomasin, Terezan kuin Franzin elämä on omalla tavallaan kevyttä. He ovat lastuja maailman myrskyjen maininkien keskellä.

Franz on ainoa, joka jollain tavalla uskoo mielenosoituksin ym. keinoin voitavan vaikuttaa maailmanmenoon, mutta joutuu toteamaan sen turhaksi niin kuin Kunderakin kertojan äänellään. Kundera on pessimisti niin demokratioiden kuin totalitarististen järjestelmien suhteen. Kansalaisen näkökulmasta ero ei välttämättä ole kovin suuri. Mitä esimerkiksi tsekit olisivat saattaneet tehdä vuonna 1938, kun Hitler joukkoineen marssi Prahaan ja miehitti maan. Demokratioiden niin kuin totalitarististen järjestelmien keinot loppuvat lopulta aina kesken. Elämä eri tasoillaan kiertää yhtä ja samaa syklistä kehää.

     *     *     *

Kirjan keskeinen viesti lienee siinä, että jokainen ihminen määrittää sen, millaiseksi hän elämänsä haluaa. Tomas oli taitava kirurgi, joka teki sivullisen silmin aika outoja valintoja elämässään - ja päätyi ikkunanpesijäksi vuosikausiksi. Hän valitsi kevyen, helpon tien elämässään. Jos hän olisi valinnut sairaalan ylilääkärin pestin, hän olisi joutunut liputtamaan jotain poliittista väriä - ja joutunut mahdollisesti vankilaan.Ikkunan pesijänä hänen ei tarvinnut välittää mistään - esimerkiksi yksityiselämässään hän saattoi metsästää naisia sen minkä ehti.

Tomasin elämään Prahassa toi raskautta Tereza, joka oli hänelle uskollinen. Terezan takia hän teki mielestään elämänsä suurimman virheen palattuaan Zürichistä takaisin Prahaan naisen perästä, mistä alkoi hänen elämänsä kurjistuminen.Tosin se ei ollut Terezan syytä, vaan Tomasin oman harkitsemattoman lehtikirjoituksen, joka teki hänen elämänsä raskaaksi. Painostuksen edessä hän luovutti, vaikka olisi voinut valita toisinkin.

     *     *     *

Franz asui Sveitsissä ja seurasi sivusta Tsekkoslovakin tapahtumia. Hänen elämänsä teki raskaaksi, kun hän tajusi, etteivät esimerkiksi lääkärit, tutkijat ja kirjailijat joukkona voi vaikuttaa maailman tapahtumiin. Asioilla on oma, osittain hyvin sattumanvarainen kaaoksen logiikkansa.

Franzin, Tomasin ja Sabinan yhdisti se, että Sabina oli miesten rakastajatar, mikä luultavasti selittää mm. sen miksi Tomas lähti Tsekkoslovakiasta juuri Sveitsiin.

Sabina on ainoa, jonka elämää Milan Kunderan kirjassa "Olemisen sietämätön keveys" (1986) kuvataan kevyeksi. Keveys hänen elämässään perustuu petokseen, mikä on lähinnä itsepetosta. Sabina oli jättänyt Tsekkoslovakian ohella aviomiehensä, lapsuuden perheensä ja Tsekkoslovakian, mitä kertoja kuvaa hänen muiksi petoksikseen. Lopputuloksena on tyhjyys - kevyempää ei enää voi olla.

Tosin hänelle rakkaat miehet ovat ainakin jossain vaiheissa kummatkin häntä lähellä sekä Franz että Tomas. Tomasin paluuseen Tsekkoslovakiaan hän ei voinut vaikuttaa, sillä Tomas teki valinnan hänen ja Terezan väliltä. Jompi kumpi kun oli valittava, koska he asuivat rautaesiripun eri puolilla. 

     *     *     *

Sabina ja Tereza on kuvattu toistensa vastakohtina. Toinen on uskoton aviovaimo (ennen eroa miehestään) ja toinen on uskollinen kotivaimo. Tereza on muista poiketen tavallinen työläisnainen, jonka elämän kannalta sillä mitä tapahtuu yhteiskunnan ylätasolla ei ole juuri merkitystä. Siten hänen elämänsä tekee raskaaksi vain hänen pohjaton uskollisuutensa Tomasia kohtaan ja uhrautuminen tämän eteen tai niin hän sen itselleen ainakin selittää. Ilman riippuvuuttaan Tomasiin (ja ehkä äitiinsä) Terezan elämä on tietyllä tavalla kaikkein keveintä. Hän voisi elää sellaista elämää kuin haluaa. Hän ei esimerkiksi voisi kokea sosiaalista pudotusta elämässään, koska hän on jo pohjalla. Kaikilla muilla on jotain menetettävää.

Vastaavasti Franzin elämä on jo hyvin kevyttä, mutta hän voisi keventää sitä entisestään olemalla pohtimatta liikaa maailmanmenoa ja keskittyä omaan uraansa ja tutkijantyöhönsä. Jos Tomas haluaisi keventää omaa elämäänsä, se paradoksaalisesti merkitsisi Tsekkoslovakian kansandemokratian pelinsääntöjen hyväksymisen sellaisena kuin ne ovat. Voidaan tietysti väittää, että myös Franz noudattaa samantapaisia sääntöjä asuessaan Sveitsissä. Jos Franz alkaisi kapinoida vallitsevaa demokratiaa vastaan esimerkiksi heittäytymällä terroristiksi, edes puheissaan, hänen tilanteensa olisi nopeasti sama kuin Tomasin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti