torstai 8. joulukuuta 2011

OLET NUORI NAINEN. Osa 18. Viivi löytää itsensä pop-taiteesta

Mitä eroa on Gene Gormanin vuonna 1953 ottamalla valokuvalla Marilyn Monroesta ja Andy Warholin vuonna 1962 tekemillä silkkipainotöillä, missä hän käytti Gormanin valokuvaa Marilynistä hyväkseen tämän itsemurhan jälkeen? Ja ennen muuta mitä Warhol halusi taideteoksillaan kertoa juuri tuossa tilanteessa?

Viiville ja Rakelille taideopiskelijoina tällaiset kysymykset olivat tuttuja ja itsestään selviä. He kuitenkin halusivat soveltaa ajatusta itseensä - ja omiin kuviinsa. Jopa kehitellä Warholin ajatusta eteenpäin.

     *      *      *

Viivi oli ottanut itsestään keväällä 'Marilyn Monroe' - tyylisen mustavalkokuvan. Mutta miten siitä oli mahdollista tehdä pop-taidetta? Kuva ei saanut olla aivan samanlainen kuin alkuperäinen. Ei ollut mitään järkeä kopioida Warholia. Millä tavoin alkuperäistä kuvaa sitten voi muutella siten, että se kertoo enemmän tai jotain muuta kuin alkuperäinen kuva. Miten jopa koko kuvan näkökulman voi vaihtaa toiseksi? Haastava mutta mielenkiintoinen tehtävä.

Vastaus on pohjimmiltaan yksinkertainen. Pelkästästään rajaamalla valokuvaa sen sisällön voi muuttaa toiseksi. Kuvaan voi ottaa uusia elementtejä mukaan ja jättää joitain toisia pois. Näkökulman vaihtamisessa on siis kyse valintojen tekemisestä. Siitä mitä halutaan esittää - ja katsojan näkevän - kuvassa ja mitä ei.

     *      *      *

Alkuperäisen kuvan näkökulma oli perinteisen feministinen, avoimen miesvihamielinen. Rajaamalla kuvasta fallos-symbolin ja muuttamalla sen samalla vaginaksi (!) kuvan keskeinen sisältö muuttui vastakohdakseen.

Tosin ratkaisu oli ambivalentti. Psykoanalyytikot näkisivät ratkaisussa miehen kastroinnin. Toisin sanoen kuva saattoi pelkän rajauksen perusteella tulkita myös siten, että se oli entistä miesvihamielisempi. Tätä vaikutelmaa lisäsi se, että Viivin kuvaan oli lisätty iloinen ja naurava Rakel.

Olennaista kuitenkin on, että Viivin ilmettä ja asentoa oli myös samaan aikaan muutettu. Pelokas ja kauhuissaan falloksen edessä istuva nuori nainen oli muuttunut hämillään (oman) vaginan(sa) kanssa istuvaksi nuoreksi naiseksi. Tukena tai kumppanina hänellä oli toinen nuori nainen. Hänen varjonsa. Viivi on kuvassa kallistunut Rakeliin päin kuin muuttuakseen varjokseen. Hämmennys oli kenties muuttumassa iloksi omasta sukupuolisuudesta. Viivin oli vielä voitettava oma ujoutensa... (Ja päätettävä mitä hän halusi Armaksen suhteen vai halusiko mitään.)

     *      *      *

Viivin (ja Rakelin) kuva on ikoni niin kuin Warholin Monroe-kuvat. Ikoni samassa merkityksessä kuin ikonit ovat esimerkiksi ortodoksisessa kristinuskossa.

Pop-taiteen kautta kuva Marilyn Monroesta muuttui. Hänestä tuli kulutusyhteiskunnan tuote, jota saattoi kloonata ja käyttää hyväkseen. - Viivin ikoni on uskonnollinen ikoni ja se ottaa etäisyyttä maskuliiniseen kulutuskulttuuriin mutta myös maskuliiniseen uskonnollisuuteen. Viivin uskontona on usko romanttisen mutta samalla arkisen rakkauden voimaan.

Tämän uskonnon ytimessä ovat yksilöt (toisin kuin kristinuskossa, jonka keskiössä on yhteisö tai seurakunta). Tämä uskonto ei kasaa yksilön niskaan raskasta syntitaakkaa vaan julistaa elämän ihanaa keveyttä, eikä nöyristele minkään eikä kenenkään edessä. Nöyryyden sijalle on asettunut julkeus.Tämän uskonnon edustaja on häpeilemättä sellainen kuin on.

Taiteen tehtävä tässä ajatusmaailmassa on esittää elämää sellaisena kuin se on. Elämän ja taiteen välillä ei ole kuin ohut veteen piirretty viiva. Elämä on taidetta ja taide elämää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti