tiistai 6. joulukuuta 2011

Clarissa Dalloway vs Septimus Warren Smith

Mitä olisi tapahtunut jos nuori, 1. maailmansodan sotaveteraani Septimus Warren Smith ja keski-ikäinen hienostorouva Clarissa Dalloway olisivat kohdanneet Virginia Woolfin yhdenpäivänromaanissa ”Mrs Dalloway[1925]. Woolf pohti teosta kirjoittaessaan myös tätä vaihtoehtoa, mutta luopui siitä sitten jostain syystä.
 

Clarissa ja Septimus olisivat voineet tavata esimerkiksi Lontoon Regent’s Parkissa. Clarissan vanha ystävä Peter Walsh oli juuri saapunut Intiasta, ja hän oli aamupäivällä käynyt Clarissan luona yllätysvierailulla. 

Vierailun jälkeen Peter meni puistoon ennen kuin palasi hotelliinsa. Myös Septimus oli puistossa samaan aikaan italialaisen vaimonsa Rezian kanssa. Jos Clarissa olisi esimerkiksi lähtenyt ostoksille yhtä matkaa Peterin kanssa, hän olisi voinut kohdata Septimuksen joko Bond Streetillä tai Regent's Parkissa tai jossain niiden välillä. 

Peter muistelee puistossa vuosikymmenten takaista kohtalokasta tapaamista Clarissan kanssa. Hän oli saanut Clarissalta rukkaset tuona päivänä, minkä jälkeen hän oli lähtenyt ensimmäisen kerran Intiaan.  Clarissa puolestaan meni naimisiin korkea-arvoisen valtion virkamiehen Richard Dallowayn kanssa. Peter ei ole vieläkään toipunut kokemastaan menetyksestä.

Samaan aikaan Septimus istuu läheisellä puistonpenkillä. Hän on tietämättään juuri eroamassa vaimostaan Reziasta. Septimus vammautui sodassa niin pahasti mieleltään, ettei yhteiselämä vaimon kanssa enää onnistu. Lääkärit ovat itsemurhauhkauksen takia erottamassa pariskunnan toisistaan, ja Septimus on tarkoitus toimittaa lepokotiin.

CLARISSA & SEPTIMUS

Clarissan ja Septimuksen asema puolisoina on hieman samankaltainen. Kumpikaan ei mennyt puolisonsa kanssa naimisiin rakkaudesta. Septimus valitsi vaimokseen nuoren italialaistytön huomattuaan, että tämän läsnäolo helpotti hänen olemistaan. Kun Septimus katseli miten tyttö teki hattuja, hän sai siirrettyä ajatuksensa hetkeksi pois mieltä muuten hallitsevista traumaattisista sotamuistoista. Clarissa puolestaan pakeni avioliittoon häntä intohimoisesti rakastavaa miestä, jonka kanssa hän ei nähnyt itsellään olevan tulevaisuutta. Kumpikaan ei ole katunut ratkaisuaan.

Clarissaa ja Septimusta yhdistää myös androgyynisyys tai biseksuaalisuus. Kummankin nuoruuden rakkaudet olivat olleet samaa sukupuolta. Septimuksen elämän tärkein ihminen Evans kuoli sodan lopulla kranaatin räjähtäessä.  Clarissan tunteita kuohutti suhde taiteilija Sally Setoniin, mutta tälläkään suhteella hän ei  nähnyt olevan tulevaisuutta. Sally muutti kauan aikaa sitten Manchesteriin, missä meni naimisiin.

Seksuaalisuus on ongelma molemmille. Septimus ei tilansa vuoksi pysty sukupuoliseen kanssakäymiseen vaimonsa kanssa. Vaimo taas haluaisi epätoivoisesti lasta itselleen. Clarissalle seksi on tabu, eikä hän ole selvästi harrastanut tyydyttävää seksiä miehensä Richardin kanssa. Hän mieltääkin itseänsä jonkinlaiseksi nunnaksi, vaikka hänellä on tytär Elizabeth, joka on jo nuori nainen.

Monia muitakin yhtymäkohtia Clarissan ja Septimuksen elämillä on - siitä huolimatta, että Clarissa on 52-vuotias yläluokkainen hienostorouva ja Septimus 26-vuotias alaluokkainen sotaveteraani. Kummatkin ovat mm. agnostikkoja, jotka eivät usko jumaliin vaan ennemmin tieteen mahdollisuuksiin, vaikkakin ovat elämässään kohdanneet asioita, joita eivät pysty järjen, tunteen tiedon avulla selittämään itselleen. Kouluja he eivät ole käyneet vaan ovat itseoppineita.

Septimus on saavuttanut lähtökohtiinsa nähden hyvän yhteiskunnallisen aseman virkamiehenä, mitä hän ei vammautumisensa takia kuitenkaan pysty hyödyntämään. Clarissankaan lähtökohdat eivät olleet häävit, mutta ennen muuta ulkoisten avujensa takia hän päätyi niinikään hyvään yhteiskunnalliseen asemaan. Sodan aikana myös Clarissa sairastui vakavasti - ja on nyt vasta toipumassa. Kuolemakaan ei ilmeisesti ollut kaukana.

Kuoleman läheisyys on jättänyt Clarissaan ja Septimukseen jälkensä. Kummankin aistit ovat herkistyneet heitä ympäröivälle fyysiselle maailmalle. He kiinnittävät huomionsa pieniin asioihin ja  iloitsevat niistä. Punaisilla kukilla, ruusuilla on heille jokin erityinen symbolinen merkitys.

YHTEYS WOOLFIIN ITSEENSÄ

Clarissan ja Septimuksen yhtäläisyyksillä näyttäisi yllättäen olevan yhteys Virginia Woolfiin itseensä. Yhtäläisyydet kuvaavat häntä itseään, hänen omia kipupisteitään. Vastaavasti hahmot kuvaavat epäsuorasti joitain kirjailijan puolia. Tämä selittää myös sitä, miksi Clarissa ja Septimus eivät kohdanneet toisiaan. Tällöin Woolf olisi joutunut kasvokkain itsensä kanssa.

Romaanin sisällä Septimus on eräänlainen Clarissan varjo tai double, mikä korostuu kirjan lopulla, kun Sir William Bradshaw kertoo Clarissalle syyn, miksi hän ja hänen vaimonsa myöhästyivät kutsuilta. Bradshaw'n anonyymi potilas, Septimus Warren Smith,  oli tehnyt itsemurhan. Ja sotkuhan täytyi ensin siivota.

Lukijalle syntyy vaikutelma, että Clarissalla tai Virginia Woolfilla itsellään oli jo 15 vuotta ennen itsemurhaa kiviä taskussa hukuttautumista varten. Niin Clarissa kuin Septimus siis hautoivat myös itsemurhaa, mutta Clarissa ei sanonut sitä ääneen edes itselleen.Kummatkin olivat myös vakavasti masentuneita, ja on pääteltävissä, että Clarissa oli myös Sir William Bradshaw'n potilas, ei vain perheystävä.

HAHMOJEN KOHTAAMINEN

Oli monia asioita, joista Septimus ja Clarissa olisivat voineet keskustella. Kaksi ulkoisesti ja asemaltaan täysin erilaista ihmistä tuskin olisivat kuitenkaan alkaneet keskustella esimerkiksi itsemurhasta keskenään tavatessaan toisensa - ja vielä sattumalta - ensimmäisen kerran.

Toisaalta - ehkä kiinnostavin keskustelu olisi syntynyt, jos he olisivat tavanneet Bradshaw'n vastaanoton odotushuoneessa. Tämä tuskin oli käytännössä mahdollista, sillä yläluokan naiset tuskin kävivät tuohon aikaan avoimesti kallonkutistajan luona. Psykoanalyysi oli jo rantautunut Iso-Britanniaan, joten ajatus ei ole aivan mahdoton.

Kukista he olisivat varmasti keskustelleet keskenään, jos siihen olisi tullut tilaisuus. Molemmat pitivät ruusuista. Keskustelu olisi kuitenkin tyerhtynyt lyhyeen, sillä Septimus ei tiennyt kukista mitään, vaikka niistä pitikin. Jonkin kommentin hän olisi silti voinut heittää Clarissan kimpusta tms.

Clarissan istuessa puistonpenkillä Septimus olisi voinut ehkä kysyä, voiko hän istua samalle penkille. Luultavasti hän ei olisi uskaltautunut hienostonaisen viereen. Toisinpäin tilannetta on vaikea edes kuvitella. He olisivat voineet kuitenkin istua viereisillä penkeillä.

Penkillä he olisivat saattaneet kuunnella toinen toistensa keskusteluita. Rezia ja Septimus sekä Clarissa ja Peter ehkä keskustelivat asioista, jotka kiinnostivat vieressä istuvia. Sopivan tilaisuuden tulleen Clarissa olisi voinut sanoa jotain Septimukselle tai päinvastoin.

JATKUU...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti