tiistai 31. tammikuuta 2012

Frobenius (toim.): "Musta Dekamerone. Afrikkalaisia tarinoita" (1994)

"Mistä irtoaa ilo? Mistä kumpuaa afrikkalainen nauru?
Eroottisista urotöistä, kepposista ja konnuuksista, ruumiin ja hengen sankaritöistä.

Leo Frobeniuksen kokoama
"Musta Dekamerone" on niitä tulvillaan. Samalla kun se viittaa italialaisen Boccaccion kuuluun novellisarjaan, se on sukua myös "Tuhannen ja yhden yön" ehtymättömälle tarina-aineistolle. Mutta ennen muuta se näyttää meille Afrikan suullisen kertomaperinteen aarteet." (Takakansi)

     *     *     *

Myönnän: en ole vielä lukenut kirjaa. Selaillut vain. Se on erittäin houkutteleva, herkullinen nautittavaksi pienissä paloissa.

Oikeastaan tämä ei ole kirja vaan suullista perinnettä, joten ehkä kirjaa ei pitäisi lukea hiljaa itsekseen vaan ääneen.

Avasin kirjan keskeltä - ja luin satunnaisen lyhyen tarinan. Tarina oli otsikoitu 'Erään nuoren tytön koettelemus'. Kyse on myyttisestä tarinasta. Se kertoo lukijallaan, miksi isän ei kannata sulkea kaunista tytärtään neljän seinän sisään siksi, että vaarana on joutua vietellyksi. Ennemmin tai myöhemmin hänen on päästettävä tyttö kuitenkin pois lukkojen takaa. Tarina kertoo, miten mitkään lukotkaan eivät pidättele nuorta miestä, joka haluaa päästä samaan huoneeseen ihastuksensa kanssa.

Tytön vain vilaukselta nähnyt mies piiloutuu tyynyyn, joka viedään tytön kammioon. Kun tyttö työnsi kätensä tyynyyn, hänen kätensä osui miehen penikseen. Tyttö sanoi

"Mikäs tämä sitten on? Hän tunnusteli edelleen ja sitten hänen käteensä osui kivespussi."

Lopulta tietysti paljastui, että tyynyn sisällä oli mies, jollaista tyttö ei ollut ennen nähnyt. Tyttö kauhistui, mutta mies otti tytön käsivarsilleen ja tämä rauhoittui. Sitten mies makasi tytön.

Päivät ja viikot kuluivat. Mies asui huoneessa tytön kanssa, ja tyttö tuli raskaaksi. Kun äiti kysyi, miten tämä oli mahdollista, tyttö vastasi, että tyyny oli tehnyt hänet raskaaksi. Tästä lähtien isät eivät tarinan mukaan enää sulkeneet tyttöjään lukkojen taakse kellariin tai minnekään muuallekaan.

JATKUU..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti