keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Haag: "Meidän kotona" (2006)

"Martinan kotona on yhtä aikaa kolme lasta, miljardi kissaa, maailman sotkuisin sukkahousuja varasteleva mies ja näyttelijätär, jonka ura saavuttaa huippuhetkensä tiskiainemainoksen koekuvauksissa.

Miten selvitään jatkuvasta glamourin puutostilasta? Miten selvitään koe-esiintymisistä, joissa ihminen on pakotettu valehtelemaan että on ammattimainen laulaja tai ratsastaja? Miten Martinan kotona selvitään niistä haasteista, joita täydellinen elämä asettaa?"
(Takakansi)

     *     *     *

"Meidän kotona" (2006) on ruotsalaisen chick lit - kirjallisuuden klassikko, joka teki Martina Haagin suosituksi myös kirjailijana. Ruotsissa kirja oli bestseller.

Martina (39) kertoo itseironiseen tyyliin tarinoita itsestään ja perheestään, johon kuuluu mies Erik,  kaksi lasta (kolmas tulossa) ja pari kissaa. Mieleen tulevat filosofi Esa Saarisen 90-luvulla kertomat jutut Pipsasta ja kaksospojistaan. Saarinen kirjoitti Ensio Miettisen kanssa mm. kirjan "Muutostekijä" (1990), minkä jälkeen hän kierteli maata kertoen näkemyksiään johtamisesta - oman perheensä kokemusten kautta.

     *     *     *

Kirja on kirjoitettu lattean päiväkirjamaisesti yhdestä vuodesta Martina Haagin elämässä alkaen syksystä - ja päätyen seuraavan vuoden talveen. Hänen juttunsa ovat viihdyttäviä, hauskoja sattumuksia, joissa on tilannekomiikkaa. Samanlaisia juttuja sattuu kaikissa ruotsalaisissa perheissä. Kiinnostavan kirjasta tekee se, että suositun julkkiksen elämä ei selvästi juurikaan poikkea tavallisen svenssonin elämästä - ja että Haag antautuu tällä tavoin yhä enemmän julkisuuden riepoteltavaksi.

Raskaana oleva Martina yrittää mm. löytää itselleen sopivia vaatteita ja menee H&M:n -myymälään.

"Näytän haalareissa normaalistikin Nalle Puhilta. Ehei, minä haluan luksusta. Ostan H&M:n mustat stretch-housut ja niihin sopivan tunikan. On parempi ostaa tavallisia XL-kokoisia vaatteita kuin äitiysvaatteita, joissa on valkoinen kaulus ja rusetti selässä. Tunnen itseni aika ärtsyksi uusissa vaatteissa." (s. 60)

Siis puhetta tavanomaisista asioista, persoonalliseen tyyliin. Yksi kirjan toistuvista teemoista on Martinan ikäkompleksi. Hän täyttää seuraavaksi 40-vuotta eikä ajatusta keski-ikäisyydestä voi enää välttää. Hän itse tuntee itsensä välillä melkein 15-vuotiaaksi ikiteiniksi - tai ainakaan siitä ajasta ei ole kovin kauan...

Kirjan huippukohtia ovat synnytys ja kun vanhin lapsi Jackson aloittaa koulunkäynnin - ja lopussa tavallinen arkiaamu kommentilla "tämä on minun elämääni". 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti