torstai 5. tammikuuta 2012

HARJOITUS 2 - "Anna itsesi kirjoittaa" (Cameron)

Raportoin tähän Julia Cameronin "Tyhjän paperin nautinto" (2004) mielenkiintoiset harjoitukset, joiden on tarkoitus helpottaa kirjoittamisen alkuun pääsemisessä.

Kirjan jokaisen jakson perässä on erilaisia harjoituksia lukijoille.

     *     *     *

HARJOITUS - 'Anna itsesi kirjoittaa'

"Tämä harjoitus poistaa esteet, jotka ovat sinun ja paperin välissä. Ensimmäinen askel: Mitä sinulle tulee mieleen sanasta 'kirjailija'? Kirjoita loppuun seuraavat lauseet niin nopeasti kuin mahdollista?
  1. Kirjailijat ovat sanatyöläisiä, jotka puurtavat ja ahertavat paperin ääressä huonolla palkalla.
  2. Kirjailijat ovat usein yksinäisiä susia, jotka omassa kammiossaan kirjoittavat mitä kirjoittajat tietämättä onko heidän tekstilleen lukijoita.
  3. Kirjailijat ovat narsisteja ja itsekeskeisiä omien henkilökohtaisten asioidensa ruotijoita, jotka kuvittelevat osaavansa kirjoittaa asioista jollain tavoin yleispätevästi.
  4. Kirjailijat ovat ammattiryhmä,jonka toimeentulo on epäsäännöllinen ja eläke olematon ja jotka eivät pärjää ilman muita töitä.
  5. Kirjailijat ovat ihmisiä,jotka ovat asettaneet itsensä kirjoittajina jalustalla ja he ovat tehneet omasta kirjoittamisestaan merkittävämpää kuin mikä on muiden ihmisten kirjoittaminen varsinkin jos he ovat jo saaneet julkaistua kokonaisia kirjoja.
  6. Kirjailijat ovat henkilöitä, jotka täyttävät valkoiset paperit mustilla merkeillä ja kun he ovat saaneet paperit täyteen mustia merkkejä, he ovat saaneet työnsä tehtyä ja he voivat aloittaa uuden tyhjien papereiden pinkan täyttämisen.
  7. Kirjailijat ovat ihmisiä, joista näkee jo kilometrin päähän, että he ovat kirjailijoita, sillä he pukeutuvat ja käyttäytyvät jotenkin kummallisesti, jotta jokainen näkee ja tietää, että he ovat kirjailijoita.
  8. Kirjailijat ovat kirjojen tekijöitä, sillä ilman kirjoja he eivät koe olevansa olemassa eli koska he kirjoittavat kirjoja, he kokevat olevansa olemassa.
  9. Kirjailijat ovat säälittäviä otuksia, jotka ainakin jossain vaiheessa kuvittelevat pystyvänsä parantamaan maailmaa tai ainakin jonkin ihmisen reppanan, joka sattuu lukemaan juuri heidän kirjansa sopivalla hetkellä elämässään kriisinsä keskellä tms.
  10. Kirjailijat ovat katoavaa kansanperinnettä, sillä kaikenlaiset blogien kirjoittajat ym. tulevat korvaamaan kirjapainotaidon aikana syntyneen oudon ammattikunnan.

Toinen askel: Vaihda kielteiset mielleyhtymät myönteisiin. Kirjoita jokainen uusi myönteinen määrietlmä viisi (5) kertaa päivässä viikon ajan." (s. 23)

Tämä menikin vaikeaksi, jos kielteiset mielleyhtyvät ovat tarkkoja kuvauksia siitä, miten asiat tällä hetkellä ovat. Tietysti voidaan ajatella niin, että jokainen kirjoittaja voi omalla kohdallaan pyrkiä toisenlaisiin ratkaisuihin. Pohdin seuraavassa asioita jonkinlaisesta ideaalisesta näkökulmasta.

1. Ei ole väliä saako kirjoittamisesta palkkaa vai ei, sillä on itseisarvoisen tärkeää käsitellä joitain asioita kirjallisesti esim. ihmisen seksuaalielämää eri vaiheissa aina imeväisestä vanhaan vaariin asti.

2. Kirjailijoiden elämä parhaimmillaan on tiivistä vuorovaikutusta esim. muiden taiteilijoiden kanssa ja tuotetut tekstit ovat monipuolisia. Kirjamuoto on vain yksi muoto, jonka tekstille voi antaa. Kirjailija voi siis olla vaikkei ole koskaan kirjoittanut yhtään kirjaa.

3. Kirjailijoiden kohdalla terve narsismi on jopa toivottavaa. Heidän pitää olla riittävän narsisteja uskoakseen itseensä ja tuottamiinsa teksteihin ja ennen muuta siihen, että muutkin ovat kiinnostuneita heidän teksteistään ja kokevat ne joko huvia tai hyötyä tuottaviksi.

4. Kirjailijan tulee elää sellainen elämä, että hänestä tulee kirjailija tai kirjailija on eräällä tavalla elävä kirja, joka saa ameebamaisesti erilaisia itsensä ulkopuolisia muotoja.

5. Kirjoittaminen on elämää ja elämä kirjoittamista. Me koko ajan kirjoitamme oman elämämme käsikirjoitusta ja samalla tietysti myös toteutamme sitä.

6. Mustissa merkeissä paperilla on jotain maagista. On ihmeellistä, miten merkit, sanat, lauseet, kappaleet ym. alkavat elää omaa itsenäistä elämäänsä pelkästään sen takia, että ne on kerran piirretty paperille.

7. Kirjailijoiden tuleekin näkyä ulospäin niin kuin poliisien, palomiesten ja sairaanhoitajien ym. Ihmisten on tärkeä tietää, että he voivat itsekin näyttää miltä tahansa - ja olla kirjailijoita.

8. Niin, jossain vaiheessa on tärkeää tehdä tekstien pohjalta jokin hallittu kokonaisuus, jota voidaan kutsua novelleiksi, romaaniksi, runokokoelmaksi tai näytelmäksi. Jos ei muuta niin sen takia, että siitä saa rahaa.

9. Kirjailijat työllistävät työllään suuren joukon muita ihmisiä. He ovat samalla tavalla perustuottajia kuin marjojen ja sienten poimijat ym., mistä voidaan jalostaa suuri joukko uusia tuotteita - ja sen lisäksi marjat ja sienet ovat ennen muuta sellaisenaan terveellisiä.

10. Kirjailijat eivät katoa koskaan, vaikka kirjat katoaisivatkin. Tekstiä voi kirjoittaa moneen eri muotoon, monilla eri välineillä. Jokainen sukupolvi keksii uusia tapoja tuottaa tekstiä, joka mahdollisesti korvaa jonkun vanhan tavan tehdä asioita.

3 kommenttia:

  1. Voi miten upeaa tekstiä ja pohdintaa! Ihan menee kylmät väreet. Miten joku osaa pukea ajatuksensa noin selkeään ja jäsennettyyn muotoon? Kuinkas monta kirjaa oletkaan jo kirjoittanut;)?
    Sopiiko sinulle, että linkitän sivusi huomiseen kirjan kirjoitusaiheeseen? Mielestäni kaikki lukemani postauksesi koskien kirjoittamista ja kirjailijan työtä on muillekin enemmän tai vähemmän kirjailijaksi pyrkivälle tarpeellista ja innostavaa luettavaa:

    VastaaPoista
  2. Ha-ha. Kiitos. Niin, tiesit vastauksen kysymykseesi varmaan kysymättäkin. En ole kirjailija, eikä sillä itse asiassa ole minulle edes väliä mitä olen ja mitä minusta tulee. Yritän elää lyhyttä elämääni mahdollisimman hyvin, vaikka en usko, että olen siinä aina kovin hyvin onnistunut. Linkitä tekstejä aivan niin kuin haluat.

    VastaaPoista