tiistai 31. tammikuuta 2012

HARJOITUS 24 - Menestys kirjoittajana - (Cameron)

Julia Cameronin "Tyhjän paperin nautinto. Tie luovaan kirjoittamiseen" (2004) harjoitukset helpottavat  kirjoittamisen aloittamisessa.

     *     *     *

HARJOITUS - 'Menestys'

"Mene kahvilaan, tilaa kupillinen kahvia. Saat kirjoittaa kaksi kirjettä. Ensimmäinen kirje on sisäiseltä kirjoittajaltasi sinulle. Toinen kirje on sinulta sisäiselle kirjoittajallesi.

Tämän harjoituksen avulla saat tilaisuuden ilmaista pelkojasi ja murheitasi. Se tarjoaa myös tilaisuuden rohkaista ja tehdä suunnitelmia. Oma kirjeesi on tilaisuus lempeälle aikuiselle olla rohkaiseva ja käytännöllinen."


     *     *     *

KIRJE SISÄISELTÄ KIRJOITTAJALTA. Yritän ensin mieltää, mistä on kyse. Kuka minä, joka kirjoitan, siis olen?

Kaunokirjallisessa tekstissä on erilaisia kertojia ja ns. sisäistekijä tai sisäinen kirjoittaja. Tekstin läpi kuuluu ääni, joka ei ole kertojan tai minkään kuvatun hahmon vaan jonkun muun ääni. Olennaista on, että kyse ei kuitenkaan ole kirjailijasta itsestään. Kirjailija ei esiinny itsenään vaan kirjailijan roolissa. Hänen kirjansa sisäistekijä saattaa esimerkiksi osoittautua naiiviksi tai rasistiksi, mutta kirjailijan itsensä ei kuitenkaan tarvitse olla sellainen. Lukijan voi olla välillä vaikea erottaa toisistaan näitä asioita. Kirjailija voi tehdä tekstinsä kirjailijasta sellaisen kuin haluaa. Se voi olla samanlainen kuin hän itse on tai aivan toisenlainen

Kyse on siis yhdestä kirjallisesta tehokeinosta, joka on kirjailijoiden käytettävissä. Kirjailija nostaa eri tavoin tekstinsä kautta esiin tärkeinä pitämiään asioita. Arkielämässä tällaista kai kutsuttaisiin teeskentelyksi tai esittämiseksi. Työelämässä ja muutoinkin täytyy kuitenkin eri tilanteissa ottaa eri rooleja, joten lopulta on vaikea sanoa, millainen ihminen on riisuttuna kaikista roolinaamioistaan.

     *     *     *

Tiivistetysti: sisäinen kirjoittaja voi kirjoittaa, mitä tahansa mistä tahansa ilman mitään rajoituksia. Se on enemmän kuin romaanin kaikkitietävä kertoja. Sisäinen kirjoittaja saattaa esimerkiksi olla epäluotettava, johtaa lukijaa harhaan tai suoranaisesti valehdella päästäkseen tavoitteisiinsa, mitä ne sitten ovatkaan.

Mutta mitä sisäinen kirjoittaja sanoisi minulle? Onko sillä jotain sellaista sanottavaa, jota en jo jotenkin tietäisi tai jokin kulma asioihin, josta en ole osannut asioita hahmottaa? Kenties. En ole varma. Täytyy siis kuunnella mitä sisäisellä kirjoittajalla on sanottavana.

Sisäinen kertoja on ehkä huolissaan siitä, etten pysty riittävästi ylittämään rajojani. Pelkään heittäytyä kirjoittamaan miettimättä, mitä olen tekemässä. Esimerkiksi Charles Bukowski kirjoitti novellejaan hurmoksessa, flow-tilassa, eikä heti tiennyt mitä oli saanut aikaan. Ehkä johonkin sellaisen sinun tulisi pyrkiä tai ainakin kokeilla, mihin täydellinen kritiikittömyys voi johtaa. Aivan kuten Natalie Goldberg on sanonut: suurin osa tällä tavoin suolletusta tekstistä on varmasti aivan ala-arvoista, mutta helmiäkin saattaa syntyä. Tärkeintä on kirjoittaminen - ei se mitä kirjoittaa, niin hullulta kuin se saattaa kuulostaakin. Kirjoittaminen on elämää ja elämä kirjoittamista. Me rakennamme joka hetki oman elämämme tarinaa tietämättä, mihin sen sokkeloiset polut johtavat.

KIRJE MINULTA SISÄISELLE KIRJOITTAJALLE. En ole ihan skarpissa kunnossa, mutta kirjoitanpa tämän silti loppuun. Jotain sisäiselle kirjoittajalle... Niin, olen elämäni aikana jo ehtinyt kirjoittaa monenlaisia tekstejä, lähinnä tietotekstiä, tekstiä erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Uutisia, artikkeleita, reportaaseja, mainoksia, esitteitä, lehtisiä, kirjasia ym. Satoja, ehkä tuhansia sivuja.
Isompina töinä tukku opinnäytteitä, historiikki, tieteenalabibliografia ja rupinen tietokirja.

Niin, sisäinen kirjoittaja, kaunokirjallisuuden parissa puurtaminen on jäänyt kokematta joitain runo- ja novelliyritelmiä lukuunottamatta. 17-vuotiaana sisäinen kirjoittaja sai aikaan jopa runokokoelman, jonka heitin roskiin. Eihän siitä ollut mihinkään, eihän? - Ei ollut.

Minällä on ollut aina korkea itsekritiikin taso. Niin korkea, että suurin osa siitä, mitä olen suunnitellut tekeväni, on jäänyt tekemättä. Tai sitten on muuten iskenyt jokin paniikki. Kootut selitykset ovat tietysti luku sinänsä.

Sisäinen kirjoittaja, olen päättänyt tehdä ainakin pöytälaatikkoon loppuelämäni aikana joitain käsikirjoituksia, jotka saatan ennen lopullista tomuttumistani hävittää. Kirjoissa on myyttejä, mytologiaa ja erotiikkaa. Koukeroisia ihmissuhdepelejä. Harhaisia kuvitelmia, jotka sekoittuvat myytteihin ja seksuaalifantasioihin ym. Jotain todella mielenkiintoista - ja kutkuttavaa. Muutenhan ei kannata kirjoittaakaan, jos ei ole itse innostunut asiasta.

    *     *     *

Mielessäni on juuri tällä hetkellä muinainen Egypti, ja Horusta imettävä Isis. Jollain tavoin kiedon esimerkiksi jonkun novelleista tähän tematiikkaan. Isis-kulttihan elää vielä tänä päivänäkin ja voi hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti