maanantai 23. tammikuuta 2012

Ihanus (toim.): "Koskettavat tarinat. Johdantoa kirjallisuusterapiaan" (2002)

"Kirjallisuusterapiassa työskennellään kielen ja mielikuvien äärellä. Avoimuus sanoille toteutuu koskettavissa tarinoissa, joiden avulla itse ja toiset, elämän tapahtumat ja ihmisten väliset mahdollisuudet tulevat vuoropuheluun.

Kirjoittajat kertovat kirjallisuusterapian käytöstä eri ikäryhmissä sekä selvittävät alan nykyisiä suuntauksia ja menetelmiä.
" (Takakansi)

     *     *     *

Sisällys
* Lasten ja nuorten kirjallisuusterapiasta * Kokemuksia nuorten kirjallisuusterapiasta * Kokemuksia elämänkaarikirjoituksesta *  Ikääntyneiden elämänkertamuistelemisesta * Kirjallisuusterapia Gestalt-terapian ja NLP:n näkökulmasta * Poeettinen kieli ja runoterapia * Ryhmätyöskentely * Päiväkirjamenetelmä * Unet *

     *     *    *

Katri Pietiläisen 'Päiväkirjamenetelmä' esittelee eri tapoja hyödyntää päiväkirjaa terapiassa. Lisäksi hän käsittelee asioita, joita päiväkirjassa on mahdollista nostaa esiin. Periaatteessa mistä tahansa voi kirjoittaa, mikä auttaa ymmärtämään itseään ja reaktioitaan.

Yhtenä osa-alueena ovat oman kehon toiminta ja aistit, joilla eri tavoin havainnoimme itseämme ja ympäristöämme, mihin liittyy myös aistillisuus ja seksuaalisuus.

Eroottiset novellit, joita on tässä blogissa käsitelty, ovat tietysti ajateltavissa terapian näkökulmasta. Ne ovat kirjoittajilleen mahdollisesti jonkinlaista terapiaa ainakin siinä määrin kuin he prosessoivat tekstien kautta omia kokemuksiaan. - Esimerkiksi edellisessä blogikirjoituksessa mainitun "Kaupungin kauneimman tytön" (1981) esikuvana on varmasti ollut joku Charles Bukowskin tuntema nuori nainen, joka on jäänyt vaivaamaan hänen mieltään. Novelli on lyhyydestään huolimatta kiinnostanut myös elokuvantekijöitä, sillä Marco Ferreri ohjasi vuonna 1981 samannimisen elokuvan.

Voidaan myös ajatella, että nuorten kirjallisuusterapiassa on mahdollista käyttää vaikkapa tätä novellia hyväksi, sillä se herättää paljon kysymyksiä, joista tärkeimpänä ovat, miksi tyttö viilteli itseään ja miksi hän päätyi lopulta tappamaan itsensä.

     *     *     *

Heli Mertanen korostaa 'Poeettinen kieli ja runoterapia' - artikkelissa myös ruumiillis-aistillisten kokemusten merkitystä. "Ihminen elää omaa maailmassaoloaan aistimuksellisesti jo sikiöaikana", aloittaa Mertanen.

Kokemuksiin liittyvät läheisesti tunnelmat ja tuntemukset, jotka nousevat ihmisen sisältä, ruumiista ja aistimuksista. Niitä voi verrata unien näkemiseen tai vaikkapa runon lukemiseen ja kirjoittamiseen. 

Runoja - esimerkiksi Tommy Tabermannin runoja - lukemalla ja keskustelemalla esimerkiksi ryhmässä on siten mahdollista saada yhteys omiin tuntemuksiinsa ja kehoonsa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti