Masennuksesta kärsivän tilaa on ulkopuolisen vaikea ymmärtää. Mutta masennuksesta voi myös parantua. William Styronin mukaan ihmiset, jotka ovat siitä selviytyneet, ovat lähes poikkeuksetta oppineet aivan uuden tyyneyden ja kyvyn iloon. (Takakansi)
* * *
"Sofien valinnasta" kuuluisaksi tullut William Styron oli vuodesta 1985 lähtien vakavasti masentunut, mutta vähitellen voitti sairautensa. Näistä kokemuksistaan ja muiden kirjailijoiden depressioista hän on kirjoittanut kirjan "Pimeän kuva. Muistelma hulluudesta" (2005).
Styron oli USA:sta matkalla Pariisiin vastaanottamaan Cino del Ducan - kirjallisuuspalkintoa, kun tauti häneen oikein jysähti. Tosin masennus oli ollut jo jonkin aikaa päällä ennen lähtöä, mutta hänen terapeuttinsa oli sitä mieltä, että matka olisi hyvä tehdä ennen kuin hänen tilaansa aletaan selvittää. Pariisin matkasta oli tulla katastrofi mm. Styronin uupumuksen takia, mutta jotenkin hän selvisi kiusallisista tilanteista.
Ennen kuin kirjailija pureutuu omaan tapaukseensa hän käy läpi muiden kirjailijoiden kuten Albert Camus'n ja Randall Jarrellin epikriisejä. Ennen muuta Primo Levin itsemurha kuohutti maailmaa, sillä hän oli selvinnyt Auschwitzin kokemuksistaan, mutta ei vapaudesta keskitysleirin jälkeen.
* * *
William Styron pitää masennusta ankarana sairautena mitä se onkin. Sairaus ei vain valitettavasti näy aina päällepäin niin kuin katkennut jalka tai päästä pudonnut silmä. Masennus aiheuttaa ihmiselle monenlaisia oireita ja ongelmia. Sen lisäksi että sairaus on aivokemiallinen, se aiheuttaa myös kehollisia oireita. Reaktiot hidastuvat, ihminen väsyy ja uupuu helposti, ruoka ei maistu eikä hän muista syödä ym. Lisäksi käyttäytyminen on pahimmillaan itsetuhoista. Kurjinta on, ettei tappavaan tautiin välttämättä pure mikään lääke tai terapia.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti