perjantai 27. huhtikuuta 2012

de Saint-Exupery: "Pikku Prinssi" [1943]

"Pikku Prinssi" on ranskalaisen kirjailijan Antoine de Saint-Exupéryn vuonna 1943 julkaisema pienoisromaani. Kirja kertoo vertauksien avulla ihmisen onnen tavoittelusta. Pikku prinssi on noussut lähes kulttimaineeseen kaikenikäisten ihmisten keskuudessa.

"
Pikku Prinssi" on luetuin ja käännetyin ranskalainen kirja, ja sitä myydään maailmalla vuosittain yli miljoona kappaletta. Pikku prinssi on käännetty yli 250 kielelle ja monille eri murteille. (Wikipedia)

     *     *     *

Tätä kirjaa ei oikeastaan tarvitse esitellä, sillä "Pikku Prinssiin"  (suom. 1951) on vaikea olla törmäämättä jossain elämän vaiheessa. Sellaisetkin ihmiset, jotka eivät tavallisesti lue kirjoja, voivat ottaa tämän kirjan käsiinsä - ja lukaista sen yhdeltä istumalta. Lukeminen ei aiheuta kohtuuttomia ponnistuksia. Lisäksi kirja on kuvitettu.

Teoksesta otetaan jatkuvasti uusia painoksia, ja 2000-luvulla WSOY on julkaissut kirjasta sarjakuvaversion sekä tietokirjan kirjan tekemisestä. Kirjasta ja sen tekijästä on varmasti kerrottu kaikki mitä vaan voidaan kertoa erilaisin tavoin.

     *     *     *

Kirjan päähenkilönä on 'Peter Pan' -tyyppinen pikku poika, joka ei ole tästä maailmasta vaikka onkin. Ulkoisesti Pikku Prinssissä on ärsyttävää se, että hän on pukeutunut uniformuun ja kantaa miekkaa. Mitä prinssi, joka asuu yksin omalla pienellä planeetallaan, tekee aseella? Ei yhtään mitään.

Lähinnä sattumalta Pikku Prinssi muuttolintujen tuomana eksyy Maahan, jossa hän kohtaa kasveja, eläimiä ja ihmisiä, joiden kanssa keskustelee. Ketun kanssa hän ystävystyy, ja jopa kesyttää ketun, mikä on tekona arveluttava. Metsän eläimet olisi syytä jättää rauhaan, sillä kesyttämisestä yleensä seuraa ongelmia kummallekin.

     *     *     *

Kenties ranskalaisen perinteen pohjalta kettu vaikuttaa suorastaan masokistiselta pyytäessään Pikku Prinssiä kesyttämään itsensä. Pikku Prinssi puolestaan uniformuineen ja miekkoineen haluaa dominoida itseään heikompaa otusta.

Kettu puhelee Pikku Prinssille tähän tyyliin:

"Ei voi tuntea muuta kuin sen, minkä itse on kesyttänyt. Ihmisillä ei ole enää aikaa tuntea mitään. (..) Kesytä minut, jos kerran haluat ystävän!"

Ja Pikku Prinssi kesyttää ketun. Kesytettyään eläimen hän kuitenkin jättää eläimen lopulta oman onnensa nojaan. Ystävyys olikin jonkinlainen petos. Kun Prinssi on saanut haluamansa, ystävän, hän hylkää ketun.

Suurin petos tapahtuu kuitenkin kirjan lopussa mikä on kuin lasten huijaamista Joulupukilla tai muilla kuvitteellisilla jumalhahmoilla. Kun Pikku Prinssi kuolee, ruumiin merkitystä ihmisen kannalta vähätellään. Sitä verrataan tyhjään kuoreen, mikä on ihmisenä olemisen vähättelyä ja mitätöimistä. Ihmisen ruumis ei ole vain ruumis vaan ihmisyys on nimenomaan ruumiina olemista, minkä jälkeen ei ole enää mitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti