maanantai 26. marraskuuta 2012

Tuomioja: "Häivähdys punaista. Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palveluksessa" (2006)

Kuka tai mikä Hella Wuolijoki oikein oli? Oliko hän kirjailijan, liikenaisen ja radiojohtajan rooliensa takana sittenkin vakooja? Mikä oli hänen todellinen roolinsa sosialistien kansainvälisessä verkostossa ja sotien ajan poliittisissa väännöissä? Entä hänen sisarensa, Britannian kommunistipuolueen taustavaikuttaja Salme Pekkala-Dutt?

Hella Wuolijoen tyttärenpoika, valtiot. tri Erkki Tuomioja etsi vuosia vastauksia myös moniin muihin kysymyksiin. Niistä syntyi tämä kaksoiselämäkerta, joka kartoittaa perhesiteiden lisäksi maailmansotien aikaisia poliittisia yhteyksiä, avaa ovia salonkeihin, salaisiin neuvotteluhuoneisiin ja intiimeihin sisätiloihin. Teos seuraa rohkeasti ja raikkaasti kahta tahtonaista ja heidän monia miehiään kansainvälisen politiikan, vallan ja
kaupankäynnin maailmassa
. (Tammen sivusto)

     *     *      *

Erkki Tuomiojan kirja "Häivähdys punaista" (2006) isoäidistään ja -tädistään on erinomaisen sujuvasti ja viihdyttävästi kirjoitettu. Kirjaa lukee huvikseen kuin romaania, jossa on monia toisiinsa punoutuvia juonia.

Yksi juonne liittyy Hella Wuolijokeen kirjailijana. Sota-aikana hän tutustui maanpakoon Suomeen tulleeseen näytelmäkirjailija Bertolt Brechtiin, jonka kanssa hän muokkasi ja kirjoitti uudelleen yhden vanhan näytelmänsä "Sahanpuruprinsessan", jota ei oltu koskaan esitetty missään.  Lopputuloksensa oli näytelmä "Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti", joka painettiin sodan jälkeen nimellä "Iso-Heikkilän isäntä ja hänen renkinsä Kalle" (1946). Edellinen versio oli se, jota Brecht esitti sodan jälkeen Sveitsissä ja Saksassa. Jälkimmäinen versio sai ensi-iltansa Suomessa vasta vuonna 1954.


Niskavuori -sarjaa Hella Wuolijoki alkoi puolestaan kirjoittaa 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa suuren talouslaman vaikutettua haitallisesti liikenaisen pisneksiin.

Kolmas kerta jolloin hän tarttui kynään ja alkoi kirjoittaa, oli sen jälkeen, kun hän putosi YLE:n pääjohtajan pallilta ja eduskunnasta 40-luvun lopulla, ja aikaa jäi taas kirjoittamiseen. Tällöin Wuolijoki kirjoitti mm. sarjan kaksi viimeistä näytelmää "Niskavuoren Hetan" (1950) ja "Entäs nyt, Niskavuori" (1953).

     *     *     *

Tuomiojan kirja kattaa sisarusten koko elämänkaaren lapsuudesta Virossa kuolemaan saakka.

Lopuksi kirjassa kerrotaan näytelmien filmatisoinnista. Näytelmät menestyivät hyvin myös teattereissa. Ensimmäinen Edvin Laineen elokuva "Niskavuoren leivästä" (1954) ilmestyi vain pari kuukautta Hellan kuoleman jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti