sunnuntai 25. marraskuuta 2012

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 107: "Ei ehkä kovin sähköistä tunnelmaa - mutta sähköinen kirjaviikonloppu!"

Olen viikonlopun leikkinyt, että olisin hirveän kiinnostunut kaikenlaisista vimpaimista ja sähköisistä härveleistä, joita voi käyttää kirjallisuuden harrastuksessa hyväksi. Se näkyy myös tästä blogista.

     *     *      *

Saara Henrikssonin "Moby Doll" (2012) on ensimmäinen eKirja, jonka lainasin (ja luin) Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjaston Ellibs -palvelun kautta. Latasin kirjan iPadille Bluefire Reader -ohjelman avulla. Laina-aika oli 7 vuorokautta, minkä jälkeen kirja ei ole enää luettavissa laitteelta.

Lainattavia kirjoja oli viime perjantaina kirjaston kokoelmissa vaatimattomat 124 kappaletta, joista 13 oli kaunokirjoja. Lisäksi oli 2-3 lasten kuvakirjaa. Loput olivat tietokirjoja.

Kirja jonka lainasin on eräänlainen "Moby Dick - valkoinen valas" -pastissi. 'Valkoinen valas' -teemahan oli ajankohtainen reilu viikko sitten 15.11.2012, kun Norjan aluevesillä kuvattiin ehta valkoinen ryhävalas, mistä kertoi ensimmäisenä brittilehti The Daily Mail. Valaasta löytyy videokuvaa lehden sivuilta. Tällöin myös kirjaston pari "Moby Dick" -kirjaa sai kyytiä.

Herman Melvillen "Moby Dick" (1851) -kirja filmatisoitiin vuonna 1956, ja elokuvan ohjasi John Huston. Elokuva on katsottavissa ilmaiseksi esimerkiksi YouTuben kautta. Yle Areenalla on elokuvan 'kotisivu', sillä elokuva näytettiin kesällä YleTEEMAlta. Sitä ei kuitenkaan voi katsoa Areenan kautta, mutta siitä voi kirjoittaa kommentteja.

Vuonna 2010 valkoisesta valaasta tehtiin uusi Trey Stokesin elokuvaversio "Moby Dick" (2010) ja vielä samanniminen TV:n minisarja, jonka tekemisestä vastasi Mike Barker.  Elokuvan traileri löytyy niinikään YouTubesta. Tietoja produktioista on saatavilla vaikkapa Internet Movie Databasen tai Wikipedian kautta.

Herman Melvillen kirjan "Moby Dick" voi ladata ilmaiseksi / vapaasti eri puolilta nettiä. Esimerkiksi kirjoittamalla Googlen hakukenttään "Melville Moby Dick download" saa useita osoitteita, joista kirjan saa ladattua eri muodoissa itselleen. - Sen saa esimerkiksi Project Gutenbergin -sivustolta monessa eri muodossa kuten mobiililaitteiden tunnistamasta EPUB-muodossa. Kirja on vapaasti saatavilla vain englanninkielisenä laitoksena. Suomenkielinen kirja täytyy vielä lainata / varata perinteisesti kirjaston kautta esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjaston kautta - ja itse kirja täytyy hakea fyysisestä kirjastosta.

     *     *     *

Toinen Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjaston palvelu, jota käytin ensimmäistä kertaa kotikoneelta ja iPadilta, oli LibraryPressDisplay -palvelu, joka toimii PressDisplay -ohjelmalla, jota ei tarvitse ladata omalle koneelle.

Suomessa ei ole montaa kirjastoa, jotka ovat tällä tavoin avanneet sähköiset lehtensä jopa kotona katseltaviksi, mutta Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on päädytty tällaiseen innovatiiviseen ratkaisuun muutama viikko sitten.

Verkkokirjaston pääsivun vasemmalla allekkain olevista palveluista valitaan ja kliksautetaan 'PressDisplay - sanomalehtiä', minkä jälkeen ei tarvitse muuta kuin kirjoittaa kirjastokortin numeronsa ja pine-koodi päästäkseen satoihin sanomalehtiin käsiksi.

LibraryPressDisplay -palvelusta löytyvät seuraavat suomenkieliset lehdet vapaasti asiakkaiden käytettäviksi suoraan kotoaan:
  • Iltalehti
  • Aamulehti
  • Kauppalehti
  • Pohjolan Sanomat
  • Lapin Kansa
  • Satakunnan Kansa
  • Kainuun Sanomat
  • Hufvudstadsbladet
  • Pietarsaaren Sanomat
  • sekä seitsemän (7) muuta suomenruotsalaista lehteä.
Joten - periaatteessa - kirjastonkäyttäjä vaihtaessaan tilatun Kauppalehden sähköiseen, hän saa aikaan melkoisia säästöjä.

Itse luin sunnuntain Aamulehden pari tuntia sitten ensimmäisen kerran kannesta kanteen sähköisessä muodossa, ja kokemus oli miellyttävä. Yhden artikkeleista halusin itselleni joko printtinä tai sähköisessä muodossa. Kumpikin onnistui  PressDisplay -ohjelman avulla. Lähetin YleTEEMA:n "Runoraati" -ohjelmasta  ja sen juontajasta Minna Joenniemestä tehdyn reportaasin iPadin kautta meilinä itselleni, minkä jälkeen tulostin sen kotikoneeltani.

     *     *      *

Lisäksi katsoin YLE Areenan kautta kaksi viimeistä "Runoraati" -ohjelmaa. Kaiken yllä kuvatun tein istuessani kaikessa rauhassa omalla mukavalla tuolilla kirjoituspöydän ääressä. Välittömästi sen jälkeen, kun tänä iltana 25.11.2012 viimeisin  "Runoraati" -ohjelma oli tullut YleTEEMA:lta, se oli jo saatavilla myös YLE Areenan kautta. Katsoin vielä senkin; ja näiden kaikkien ohjelmien  katsomiseen riitti vain se, että oli toimiva nettiyhteys ja kotitietokone.

Tämän iltaisessa "Runoraati" -ohjelmassa kerrottiin, että Henriikka Tavin runokirja "Sanakirja" (2010) on saatavilla ilmaiseksi runokirjan kustantajan Osuuskunta Poesian verkkosivulta, mistä sen myös kävin heti pongaamassa ja linkitin tähän blogiin.

     *     *     *

Tavin "Runoraadissa" käsitelty runo oli kokeileva runo, joka alkoi kuva- ja kirjainarvoituksella, joka oli runon ensimmäisellä sivulla (kuva on kaappauskuva PDF-tiedostosta) :


Runo jatkosta voi päätellä, että arvoitus liittyy jollain tavalla kaiken / elämän alkuun ja myös lukuun numero yksi.

'b + .' tarkoittaa englannin kielessä, että joku on syntynyt (jonain vuonna) 
's + .' tarkoittaa suomen kielessä samaa asiaa kuin 'b.' edellä.
'geb' on puolestaan sama asia ilmaistuna saksan kielellä
'Geb' on latinalaisilla kirjaimilla kirjoitettu egyptiläinen maan jumala Geb

Seuraavalla rivillä Egypti-teema jatkuu. Nyt ollan kirjoittamisen ja kirjainten kehityksessä sisällä.

Myyttinen 'hanhi' symboloi maailman syntymistä samalla tavoin kuin "Kalevalassa" linnun munasta.
Hanhi abstrahoitui 'saappaan-malliseksi' -kirjainmerkiksi, miksi sai kreikan kielessä 'beta'-muodon.

Kolmannella rivillä tullaan tämän päivän merkistöihin, kyrillisiin ja latinalaisiin merkkijärjestelmiin, joissa ovat omat merkkinsä 'b'-kirjaimelle.

Kun 'b':n kääntää ympäri - peilikuvakseen - b muuttuu d:ksi eli auringonjumala Raksi, mitä tosin "Runoraadissa" ei huomattu sanoa. Eli tietyllä tavalla viitataan siihen, miten tekstien kirjoittaja tekee itsestään jumalansa kuvan sanoillaan tms.


Runon toinen osa, toisella sivulla kuvaa tilannetta, jossa ihmiskunta on pelastunut esimerkiksi Ran avulla. Ihmistä määrittää kaksi ominaisuutta. Hän on ja tekee. Hän on joissain ja hän on jotenkin. Sana hyvä voi viitatata joko moraaliin tai taitoon tehdä asioita.

Varasuunnitelma viittaa tilanteeseen, jossa ei ole sääntöä, jonka mukaan toimia tai tapahtuu ihmisestä riippumatta jotain katastrofaalista, jolloin tarvitaan varasuunnitelma, strategia.

Kolmannella sivulla on runon viimeinen kirjoitettu osa:

Runon seuraavalla sivulla on paljon enemmän tulkintavaihtoehtoja kuin kahdella ensimmäisellä sivulla.

5-6 -rivit viittaavat ilmeisesti siihen, että kaikkea voi tapahtua joko liittyen kasveihin, eläimiin tai johonkin muuhun, joka saa maan vavahtelemaan.

Ainoana toiveena on, että meidät - ketä me sitten olemmekaan - voisi jotenkin liittää onnellisten joukkoon. Kuka meidät liittää onnellisten joukkoon, se on jokaisen oman tulkinnan asia.

"Runoraadissa" jätettiin huomiota vaille neljäs - blanco sivu, joka mielestäni kuului myös runoon!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti