torstai 30. toukokuuta 2013

Kinnunen: "Haitin runot" (2013)

Tapani Kinnunen on kahdeksan runokokoelmaa julkaissut turkulainen kirjailija. Hän työskentelee kirjoittamisensa ohessa Varissuon kirjastossa virkailijana ja käy ahkerasti runokeikoilla. Kinnusen runoja on julkaistu myös Englannissa ja Virossa.

Kinnusen uusin teos "Haitin runot" (2013) on paluu 'Fuck' Kinnusen juurille, juopotteluun ja rajuun meininkiin.

Haitin runoista Joona Haaralan ohjaama mainio runovideo Youtubessa. (Savukeitaan sivusto)

     *     *     *

Ns. Turun runoliikkeen yhtenä keulahahmoista on pidetty Tapani Kinnusta, jonka tavaramerkkinä ovat päähän vedetyt sukkahousut ennen kuin hän alkaa lausua runojaan paikallisessa klubissa tai kapakassa. Voihan sen asian tehdä niinkin, ainakin Turussa tehdään tai on tehty ja monella muullakin tavalla. Hieman samaan tapaan kuin 50-luvulla USA:ssa beatnikit.

Kuitenkin tuntuu että Kinnusen ja Jack Kerouacin välissä on kokonainen maailma, universumi ja aikakausi, joka on jo kuollut ja kuopattu. Varissuolla kaikki on mahdollista haudan takaakin.

"Haitin runot" (2013) ovat keski-ikäisen miehen muistelmarunoutta. Kun minä silloin nuorena, tapasin sen-ja-sen ja tein-sitä-ja-sitä. Kaverit ovat varmasti varsin viihdytettyjä. Ja kustantaja jonka varpaanvälejä runoissa nuoleskellaan.

     *     *     *

Runot sopivat hyvin perussuomalaiseen ja oikeistolaistuneeseen Suomeen. Ne ovat yksi osoitus mm. siitä, miten entisistä nyrkkejä julmasti heiluttelevista kommunisteista on tullut henkisiä ja herkästi sanojaan haahuilevia kokoomuslaisia. Takinkääntäjiä ilman että edes itse huomaavat tai älyvät sitä myöntää.

On sanomattakin selvää, ettei Tapani Kinnusen runoissa ole kuin yksi sankari ja se on hän itse. Ei siis mikään keinotekoinen runoilijaääni tai pimeä puhuja. Ihan reilusti Kinnunen vaan. Ja sen hän sanoo suoraan. Siitä papukaijamerkki.

Eikä hänen ihanteissaankaan oli mitä valittamista. Se vain arveluttaa, että hän ei pyri edes samaan kuin Charles Bukowski ja sanoo senkin ääneen. Bukowskihan ei päässyt kovin pitkälle. Jäi jököttömään itseensä.

     *     *     *     

Vaikka Kinnunen nostattamalla nostaa omaa häntäänsä, jo kahdeksannessa kokoelmassa, lopputulos jää auttamattoman vaisuksi. Hän on vain yksinkertaisesti liian täynnä itseään ja erinomaisuuttaan. Liian täynnä puhetta runoudesta itsestään. Liian vähän puhetta mistään.

Ainakaan minua nostalgiset ryyppyreissut ja sammumiset kesken runojenlausunnan eivät oikein jaksa miellyttää. Mitä kerrottavaa sellaisessa on? Miksi pitää runossa kirjoittaa, miten sammui lausuessaan runojaan? Olisi jäänyt kotiin tai puistonpenkille ryyppäämään ja örisemään - ja säästänyt muut känniseltä runoudeltaan.

Mies jonka uskontona on punk'n'roll ei tietysti voi odottaa hirveän paljon, joten täytyy yrittää ymmärtää. Siinä missä kristityt syövät symbolisia kristuksia, Kinnunen syö porilaisia:

Söin tamperelaisen
runoilijan kanssa
porilaisen Turussa.
Sitten menimme
keikalle pubiin.

Siinä sitä runo kerrassaan. Runoon tietysti kuuluvat rituaaliset sukkahousutemput ja muut. Palkaksi kaljaa tiskiltä niin päin pois.

     *     *      *

Pikkusieluinen turkulainen maailma tulee paljaana esiin mm. runossa 'Toukokuu'.

(..) Asiana Turun Runoseminaari
kulttuurikaupunkipäävuonna
2011. 
Haukuimme hesalaisia
hakukonerunoilijoita.
Kehuimme Saarikoskea
ja Eino Leinoa. 

Arti Turtiainenkin on hesasta. Vaikka Kinnunen röyhistelee faijansa duunaritaustalla, duunarirunoilijat ovat hänelle ilmaa. Se ei sovi punkin ja muutenkaan rock'n rollin uskontunnustukseen.

Sen sijaan että hän kertoisi itsestään räkänokkaisena ja kiusattuna duunarin kersana, hän kertoo itsestään Gary Glitterinä, mikä on hauska tarina. Ei ole hauskaa olla kiusattu tai kiusaaja. Mistään ikävästä ei pidä puhua yhtään mitään. Ja jos mikään muu ei auta, ehtoollis-viina pitää ikävän poissa.

11 kommenttia:

  1. Kiitokset arvostelusta, vaikka se olikin minusta vähän outo. Seuraan tuoreen kokoelman vastaanottoa blogeissa - ja pidän asiasta blogia itsekin. Kiinnostavaa, joskin hermoja raastavaa hommaa.

    Kokoelman runoissa liikutaan kuitenkin hyvin paljon muuallakin kuin Turussa. Nuolenko esim. alla olevassa runossa kustantajani varpaanvälejä, jätän blogin seuraajien pääteltäväksi.

    Puheet Kokoomuksesta ja Persuista jätän omaan arvoonsa. Tunnustan ainoastaan kirjallisuuden väriä - se on monelle puoluepolitiikan ystävälle ollut kova paikka.

    Tässä runo kokoelmasta, rentoa kesää kaikille!


    HETEROT

    Ville tarkistaa
    lärvikirjasta,
    vieläkö hän on
    naimisissa.
    Menen suihkuun,
    palohälytys pärähtää.
    Syöksyn pyyhe lanteilla
    hotellin käytävälle:
    ”What the hell
    is going on here?”
    Naiset pakenevat
    huoneisiinsa.
    Ville rauhoittelee:
    ”Olen huomenna Serbiassa.
    Siellä ovat asiat
    paljon huonommin.”
    Katsomme tv:stä
    kun uusnatsit iskevät
    homokulkueeseen Venäjällä.
    ”En ole koskaan tajunnut
    miksi jotkut vihaavat homoja.
    Ovatko he niin epävarmoja
    omasta seksuaalisuudestaan?”
    Ville pohtii.
    ”Heillä ei ole ketään muuta
    ketä vihata”, ehdotan.
    Ville soittaa respaan:
    ”Siellä on vain
    pieni tulipalo
    keittiössä.”


    Copyright TAPANI KINNUNEN 2013


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Niin, kirjallisuuden väriä ei voi tunnustaa, koska se pitää sisällään kaikki värit. Olet yhtä hyvin natsi kuin kommari, jos noin sanot.

      Suhtautumisesti politiikkaan ruokkii sitä, mitä vastustat. Jos et ole puolesta olet vastaan ja päinvastoin, ainakin jossain mielessä.

      Siksihän esimerkiksi natsit pääsivät aikoinaan valtaan, kun kirjailijat ja yhteiskuntatieteilijät vain katselivat televisiota ja pakenivat Saksasta USA:aan ym, kun olisi pitänyt tehdä jotain muutakin kuin kirjoittaa tai vetää sukkahousut päähän.

      Poista
  2. Joskus erimielisyys on voimaa, en myöskään pakene minkään aatteen tai värin taakse silloin, kun pitää toimia.

    Mun keikoilla käyttämäni mustat sukkahousut ovat nykyisellään Tulenkantajien Kirjakaupan kirjailijamuseossa Tampereella (Hämeenpuisto 25) - siellä on rekvisiittaa myös mm. Kari Aronpurolta ja Mirkka Rekolalta.

    Louis-Ferdinand Céline ja Knut Hamsun muuten olivat erinomaisia kirjailijoita siitä huolimatta, että olivat ehkä mielestäsi poliittisesti arveluttavia.

    Itse olen runoilija, en poliitikko.

    Siksi minulla on vapaus laukoa myös poliittisesti melkein mitä vaan, minkä takana seison. En silti suostu kyykistymään mihinkään poliittiseen poteroon - taistelen kirjallisuuden värien puolesta.

    Runous syö kaiken: Kirjastonhoitajat, siat, natsit, demarit, vihreät, autot, fillarit, pekonit, munuaiset, kasvikset, lääkärit ja homot.

    Nytkin on sotia meneillään, jos nostat katseesi blogistasi.

    Kiitos kuitenkin kommentistasi, jatkan mielelläni keskustelua kun olen palannut Lontoosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KAIKKI puolueet länsimaisessa demokratiassa ovat poliittisesti arveluttavia. Eivät kansallissosialistit ole sen arveluttavampia kuin kansalliset sosialistit tai kansallinen kokoomus. Samasta puusta ovat veistetty. Edes antisemitismi tai rotuopit eivät ole niitä, jotka erottivat puolueita 1900-luvun alussa toisistaan. KAIKISSA puolueissa oli paljon juutalaisvastaisuutta. Ja KIRJAILIJOISSA.

      Kyllä sinä pakenet värin taakse, hajuttoman ja mauttoman, nihilistisen jäsenkorttisi taakse, punkin ja viinahöyryjen taakse. Ja kai jokainen pakenee jonkin taakse, jotta säilyisi edes vähän aikaa hengissä tässä väkivaltaisessa maailmassa, jota puolueet ylläpitävät samalla, kun ne ylläpitävät väkivaltakoneistojaan.

      Hamsun ja Céline eivät ole yhtään sen arveluttavampia poliittisesti kuin Tapani Kinnunen tai kuka tahansa muu jäsenkirjakirjailija tms, he olivat reilusti ja rehdisti sitä mitä olivat. Sinä piiloudut naisten sukkahousuihin ja tekopyhään puolueettomuuteen.

      Poista
  3. On totta, etten tunnusta mitään aatetta. En osta, enkä myy mitään aatetta.

    Korostan toisen ihmisen huomioon ottavaa yksilöllisyyttä, sitä kutsutaan myös individualismiksi - joskus jopa humanismiksi.

    Eri mieltä saa olla, minä ainakin olen mielelläni toista mieltä Sinun kanssasi.

    Tulin tunti sitten Lontoosta, jossa vietin perheeni kanssa kahdeksan hienoa päivää.

    Cheers!

    VastaaPoista
  4. Löit sikäli kivesi kirveeseen. Että vain puhdasoppiminen, porvarillinen liberalismi liputtaa individualismin puolesta. Nykypuolueista eivät edes oikeistopuolueet tunnustaudu enää individualistisiksi. Tämä 'humanismi' kun sellaista humanismia, jossa yksilöt ajattelevat vain omaa etuaan. Siis kyse on egoismista, jossa jokainen ajaa vain omaa etuaan. Siinä mielessä esim. Lontoo sopii sinulle hyvin, että individualismi (Locke, Hobbes, Mill ym.) on sieltä lähtöisin. Ja individualismiin sopivat hyvin myös ympäristöä tuhoava lentely ympäri Eurooppaa ym. Silkkaa vapaamatkustelua siis.

    VastaaPoista
  5. Tultiin nyt aika kauas lähtökohdasta, Haitin runoista - ehkä niin pitääkin!

    Vähän kyllä ihmettelen, miten aloit puhua politiikkaa kokoelmani yhteydessä: taide taiteena, runot runoina.

    Okei, elämä ja runot ovat yhtä, ainakin minun tapauksessa!

    Miten olisin toiminut esim. 30-luvun Saksassa - en tiedä. En myöskään tiedä, miten olisin toiminut 50-luvun Amerikassa.

    Nyt on helppo viisastella - elän 2000-luvun Suomessa.

    Mieluummin lyön kiveni kirveeseen kuin kiven tai kirveen jonkun päähän - ne hommat hoiti Turussakin pyöveli aikoinaan...

    Varmaa on, että keskityn runoihin tulevaisuudessakin politikoinnin sijaan - revitään siitä huumoria, tärkeiden asioiden puolesta toki liputan aina, aatteet eivät kuulu niihin... en kuitenkaan lähde poimimaan marjoja kakusta vaan mieluummin lusin sen.

    *****

    PS. Ihme kyllä, ettet ilmeisesti yhteiskunnallisuutta ja politiikkaa Haitin runoista löytänyt, vaikka onhan sitä siellä (ei toki alleviivattuna)... en kuitenkaan ala tulkita runojani tämän enempää, se on Asko Kaunislehdon ja muiden kirjallisuudesta kiinnostuneiden tehtävä. Kiitos!

    VastaaPoista
  6. Olet lähes sairaalloisen fiksoitunut 'taiteeseen' ja 'runouteen' sanoina.

    Yrittäisit joskus ajatella asioita asioina. Miksi sinun pitää narsistisesti kertoa juopotteluistasi ym.? Ei se ole taidetta tai runoutta vaan typetyyttä. Samoin kuin vouhkaaminen punkista, ketä olet nähnyt ja tuntenut ym.

    Jos et löisi teksteihisi noita 'taiteen' ja 'runouden' leimoja, mitä ne olisivat.

    Mieti sitä. Mieti todella. Mitä ne kertovat lapsille isikullasta.

    VastaaPoista
  7. Nyt pitäisi avata sanat "taide" ja "runous" - ne saattavat merkitä meille eri asioita.

    Uusimmassa Voima-lehden numerossa Tommi Parkko avaa tekstini erisnimien käyttöä oivaltavasti:

    http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2013/numero-5/tartu-runoon-mielikuvia-naiiviudesta

    Tarkkanäköisyydestä on joskus apua myös runoa / runoja lukiessa.

    Mukavaa sadepäivän jatkoa, täällä pyykkikone myllää reissussa rähjääntynyttä likapyykkiä puhtaaksi!

    VastaaPoista
  8. Tapasi perustella on hieman ikävä, mutta ymmärrettävä. Vetoat auktoriteetteihin, joista ylin sinun tapauksessa varmaan on Voima tai Jumala ja Joku Muu Iso Möykky.

    Ei käsitteitä tarvitse määritellä, hyvä mies. Asioista voi puhua ilman niitä! Kokeile joskus. Kokeile miettiä sanojasi sanoina, ei minään Luojan tekona.

    Siitä saa tarkkanäköisyyttä, jota ei löydä pesukoneista eikä auton moottoreista, puhumattakaan kaljatuopista.

    VastaaPoista
  9. Tästäkin olen eri mieltä. Tässä tapauksessa on hyvä aloittaa vaikkapa Wikipediasta:

    "TAIDE on yksi kulttuurin peruskäsitteistä. Se koostuu erilaisten elementtien tarkoituksellisen järjestelyn tuloksista ja prosesseista, joilla pyritään vaikuttamaan tunteisiin tai ajatteluun subjektiivisella tasolla. Taide on ilmaisun, viestinnän, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen väline. Se, onko jokin teos taidetta, riippuu paljolti tarkastelijan omaksumasta taidekäsityksestä. Taidetta voi olla myös sellainen, joka aiheuttaa kokijassaan muitakin kuin esteettisyyden tunteita.

    Taide-sanalla yleensä tarkoitetaan kaikkia niitä toimintoja ja tuotteita, joilla ihminen aistein havaittavin keinoin koettaa herättää toisissa itsessään kokemiaan tunnevaikutuksia.--"

    (Wikipedian määritelmä "taiteelle" - arvaan, että Asko Kaunislehto pitää sitä roskapuheena)



    VastaaPoista