maanantai 27. toukokuuta 2013

Pakkala: "Vaaralla" (1891)

"Vaaralla" (1891) romaani nimeää kaikkiaan 89 henkilöä, mutta keskiössä ovat Nikkilän pariskunta, haaveellinen Elsa ja hänen leskiäitinsä, Vimparien suurperhe, kaunis Ojaniemen Mari sekä poikatyttö Latun Liisa äiteineen. Suuri henkilömäärä esitellään kuin valokuva-albumissa, mihin alaotsikko ”Kuvia laitakaupungilta” viittaa. Pakkala kuvaa pieneläjiä: köyhälistön naisia, lapsia, vammautuneita ja työttömiä. Henkilöissä painottuu Vaaran yhteisön naisvaltaisuus ja Elsastakin tulee romaanin jatko-osassa yksinhuoltaja.

Monet vaaralaisista elävät toimeentulorajan alapuolella. Kun pelivaraa ei ole, isän tai työikäisen pojan sairaus, kuolema tai viinankäyttö koituvat laitakaupungin perheissä kohtalokkaiksi. Elämästä tulee näköalatonta, selviytymistä ”nikarasta nikaraan”, kuten Nikkilän emäntä tapaa sanoa. Naturalistisinta kerronta on kuvattaessa Vimparin kahdeksanlapsista suurperhettä. Vimparit asuvat erilaisissa tilapäisasunnoissa kuten saunassa tai tallissa. Heidän elämänsä vajoaa biologiseksi olemassaolon taisteluksi, mitä korostaa tallin varsinaisen asukkaan, hevosen, hirnunta läheisestä liiteristä. Myös työmies Nikkilän puheessa on darwinistinen sävy, kun hän vertaa Vaaran tyttärien tuhoutumista herraspoikien vietteleminä sodankäyntiin: ”Te tiedätte että tyttäriämme sortuu yhtä varmasti kuin sodassa kaatuu miehiä.” Herraspoikien runolliset puheet luonnosta vaaralaistyttärille Elsassa puolestaan kuulostavat vain eläimellisten viettien ja vaistojen verholta.
(Oukan sivusto)

     *     *     *

Oulun kaupunginkirjaston (Ouka) sivuston kuvaus ei tee Teuvo Pakkalan kirjan sisällölle täyttä oikeutta, sillä ei Pakkala mikään sosiodarwinisti ole. Realisti kuitenkin.

Ehkä parhainta "Vaaralla" (1891) -romaanissa on kristinuskon kaksinaismoraalin osoittaminen. Uskonnolla ja moraalilla ei ole tässä kirjassa mitään tekemistä toistensa kanssa. Tai "Raamattu" ja sitä tulkitsevat papit esittävät yhden tarinan tai moraalin siitä, miten ihmisen on mahdollista toimia. Tällaisia tarinoita voi kertoa ja keksiä kuka tahansa loputtomasti. Lapset ymmärtävät lisäksi asiat omalla tavallaan, aikuisia mustavalkoisemmin.

JATKUU...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti