perjantai 31. toukokuuta 2013

Sahlberg: "Yhdyntä. Reunahuomautus sotahistoriaan" (2005)


Intensiivinen romaani kuvaa kahden yksinäisen ihmisen kohtaamista pommitusyönä talvisessa Helsingissä vuonna 1944. Kuolemaa uhmaten pariskunta jää viettämään yhteistä yötä arvohuoneistoon. Takaumin taustoitetaan miehen ja naisen menneisyyttä. Pommituksen keskelläkään pariskunta ei saa olla kahden. Huoneistoon ilmestyvät vuorotellen talonmies ja pieni tyttö, joiden kohtaloiden kautta avautuu laajempi näkökulma sodan keskellä toimeentuloa etsiviin ihmisiin. (Kirjasampo)

      *     *     *

Asko Sahlbergin pienoisromaani "Yhdyntä" (2005) tuo mieleen Katja Ketun novellikokoelman "Piippuhylly" (2013). Kummassakin kirjassa on paljon seksiä ja erotiikkaa - ja ennen muuta ollaan keskellä toista maailmansotaa kotirintamalla.

Sota ja seksi rinnastuvat toisiinsa, kummankin tapahtuman väkivaltaisuuden kautta. Sodassa tunkeudutaan yli valtakunnan rajojen ja seksissä tunkeudutaan sisään toiseen ihmiseen. Molemmissa tilanteissa interventio on, puolin ja toisin, vapaaehtoista. Ihminen voisi toimia toisinkin. Verisiin taisteluihin ryhdytään, koska kumpikin osapuoli haluaa tapella ja voittaa. Seksiä harjoitetaan siitä saatavan nautinnon takia. Kummatkin tuottavat mielihyvää tekijöilleen.

Kansanhuollon pikkuvirkamies ja mustanpörssin kaupalla rikastunut Axel ja tehtaan työntekijä Valma asuvat Helsingissä, jota jatkuvasti pommitetaan. Kumpikaan ei piittaa pommituksista, sillä he ovat valmiita seksin takia ottamaan sen riskin, että pommi sattuu juuri sillä hetkellä putoamaan pään päälle. Heillä on onnea, sillä vaikka pommeja putoilee lähistölle, he selviytyvät.

Kirja päättyy siihen, että ilmeisesti kummatkin kuolevat. Valma jää samaan aikaan pudonneen pommin romauttaman seinän alle Axelin silmien edessä kun Axel ammutaan omaan huoneistoonsa. Kummankin kuolema liittyy sotaan, vaikka he eivät kuolekaan rintamalla pistin tai kanuuna kohti vihollista. - Axelin kohtaloksi koitui mustanpörssin kauppa, jolla hän jotenkin kiristi omaa esimiestään kansanhuollossa, mikä sai esimiehen tappamaan Axelin. Valman kohtaloksi koitui se, että hän tunsi Axelin ja oli ollut Axelin luona sen sijaan, että olisi mennyt pommituksen ajaksi suojaan.

      *     *      *

Romaani on filosofinen, eksistentialistinen ja siinä kertoja pohtii kirjan tapahtumia, mikä tekee tekstistä tietyllä tapaa kepeän ja helpon luettavan. Kuvaus, seksikohtausten kuvaus, on tarkkaa ja viihdyttävää ja toisaalta realistisen paljastavaa. Axel kömpelön väkivaltaisesti tunkeutuu Valmaan, mutta toisaalta Valma on kiihottunut ja hänellä ovat isot paikat, joten hän ei käytöksellään pysty tuottamaan kipua Valmalle. Päinvastoin Valmasta brutaali tunkeutuminen on nautinnollista. Jos Valman tilalla olisi toinen nainen, tämä voisi pitää Axelin käytöstä suorastaan raiskauksena.

Hän takoi naista, pommit takoivat maata, kansa takoi toista. Kaikkeen johti jokin välttämättömyys, kirous. Mutta hän ei halunnut ajatella sitä.

Valman ja Axelin kohtaamiseen tuo oman jännityksensä se, että Axel luulee aluksi, että Valma on prostituoitu. Myöhemmin paljastuu, että Valman käytös on selittynyt, ainakin osittain, sillä että hän on sekoittanut Axelin tämän veljeen Erikiin. Erik oli kuollut sodassa.

     *     *      *

Kirjassa pohditaan myös, mitä on rikollisuus. Kirjan suurin konna on Axel, mutta Axelin ja Valman mielessä rikollisiksi nousee - Alexin rikollisesti hankkimilla varoilla ostaman asunnon - talonmies ja pikku tyttö joka hankkii itselleen ruokaa raunioiden keskeltä varastaen Axelin lompakon. Ja tietysti Axelin esimies, joka mielestään joutuu - Axelin kiristäessä tätä kaupoillaan - tappamaan miehen kylmäverisesti.

"Ei sillä loppujen lopuksi niin väliä ole, yhdellä lompakolla", hän sanoi. "Nythän on sentään sota. Ja jos jotkut köyhimykset saa kerrankin pöytään vähän enemmän ruokaa, niin..."
Valma huokaisi. "Niin. Vaikkei se silti oikein ole. Että oppii rikolliseksi jo tuossa iässä."

Axel ei miellä itseään rikolliseksi, vaikka tietää olenvansakin. Olennaistahan on se, jääkö teoistaan kiinni. Ja varsinkin sodan aikana, koko kapitalismi on rikollista ja perustuu mustanpörssin kauppaan. Sodan jälkeiset menestyjät ovat niitä, jotka ovat onnistuneet rikastuttamaan itseään sodanaikaisilla bisneksillä, jotka usein liittyvät aseteollisuuteen ja armeijan kanssa käytyihin ja käytäviin kauppoihin.

Kirja panee miettimään koko länsimaista yhteiskuntaa ja sen pohjimmaista gangsterismia, joka varsinkin tänä päivänä on tunkeutunut nuorten aikuisten käytökseen. He ovat sisäistäneet rauhan aikaisen gansterismin pelinsäännöt. - Haluamaansa voi pyrkiä keinolla millä hyvänsä. Mikään valhe eikä petos ole liian suuri, jos sillä voi saavuttaa jotain joka hyödyttää itseä. Eikä teoistaan jää kiinni.

Ongelmien ratkaisuissa käsiaseet  ovat oivallinen apukeino, ja tarvittaessa poliisi tukee vahvempaa. Viime kätisenä turvana on armeija, joka panee kyllä köyhimykset kuriin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti