keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Kauranen: "Syysprinssi" (1996)

"Syysprinssi" (1996) on kertomus nuoruudesta ja hulluudesta. Matka narsistien ajasta sitkeään depressioon. Se on surullisen sukupolven rakkaustarina. (Takakansi)

"Syysprinssi" on Anja Kaurasen (Snellman) omaelämänkerrallinen pienoisromaani, joka kuvaa minäkertojan nuoruudenrakkauttaan 'syysprinssiin', jonka on kirjailija Harri Sirola.

Tarinan kehyskertomus sijoittuu nykyhetkeen. Siinä minäkertoja vierailee eksänsä luona psykiatrisessa sairaalassa, jossa tämä on hoidettavana depression vuoksi. Sähköšokkihoidon vuoksi syysprinssi on tilapäisesti unohtanut menneisyytensä, joten minäkertoja kertaa hänelle heidän rakkaustarinansa. (Wikipedia)

     *      *      *

Kirjassa on kaksi päähenkilöä: nuori nainen, joka on minä-kertoja sekä mies, jota hän kutsuu koko ajan syysprinssiksi. Tarina alkaa kun rakkaustarina alkaa ja päättyy kun tarina päättyy. Tarina kerrotaan reilut kymmenen vuotta kaiken tapahtuneen jälkeen. Nainen ja mies kohtaavat toisensa sattumalta lentokentällä.

Naiselle, Anja Kauraselle selviää, että miehellä, Harri Sirolalla ei mene kaikki ihan hyvin. Hän kärsii, sairastaa vakavaa masennusta ja on välillä hoidossa sen takia, ja saa mm. sähkösokkihoitoa, kun mikään muu ei tunnu auttavan. Hoidosta seuraa se, ettei hän muista lähimenneisyyden tapahtumia. Sitäkään kun nainen on pari päivää aiemmin käynyt tapaamassa häntä sairaalassa.

Viisi vuotta "Syysprinssin" jälkeen Harri Sirola kuolee sairautensa uuvuttamana. Sitä ennen hän on ehtinyt kirjoittaa mm. novellikokoelman "Syysprinssin kalaretki" (1997), jossa hän kommentoi niminovellissaan Kaurasen kirjoittamaa kaunista ja samalla dekadenttia rakkaustarinaa.

     *      *      *

Rakkaustarina on kaunis, mutta tarina ei muuten ole sitä niin kuin takakannen lyhyestä tekstistä voi päätellä. Rakastunut pari ei ajattele muita - ja toisaalta miksi tarvitsisikaan -, mutta Anjalla on koko ajan poikaystävä, joka joutuu sietämään kaikkea sitä, mitä kirjassa kerrotaan. Nuori nainen saattaa äkkiä häipyä pitkiksi aikoja pois mm. kirjoittamaan yhdessä itseään pari vuotta nuoremman miehen kanssa. Nainen laiminlyö muun elämänsä, arjen ja opiskelun. Ja keskittyy vain syysprinssiinsä.

Samalla tavalla toimii myös prinssi, joka on poikkeuksellisen lahjakas - ja voisi minä päivänä tahansa aloittaa esimerkiksi lääketieteen opinnot. Opiskelu ei häntä kuitenkaan kiinnosta.

Kyse ei ollut mistä tahansa kirjoittavasta parista vaan 80-luvun taitteen kohuparista, joka oli paljon julkisuudessa. Harri Sirolan esikoisromaani "Abiturientti" (1980) oli vuoden kirjallinen tapaus Suomessa, ja seuraavana vuonna Anja Kaurasen "Sonja O:n kävi täällä" (1981) sai vielä enemmän huomiota.

Kauranen kirjoittaa "Syysprinssissä", että

Minä vartuin sinun kainalossasi kirjailijaksi, ja ymmärsin heti ensimmäisestä omasta lauseestani lähtien että rakkaus on este todelliselle kirjoittamiselle (..) Kirjoittaminen jostakin ajasta merkitsee että se aika on ohi. (s. 99)

Tuolloin hän kirjoitti juuri kohukirjaansa "Sonja O".

Kirjojen lisäksi he kirjoittavita paljon muutakin ja osallistuivat lukemattomiin happeningeihin.   "Syysprinssissä" kerrotaan Virhe -lehdestä (= Kiima), jota he toimittivat yhdessä muutamien ystäviensä kanssa joitain vuosia. Sitten lehti ja sen taustalla ollut yhdistys yksinkertaisesti lakkautettiin. Lehdestä tehtiin muodikkaasti punk-henkinen, ja sen piirissä toimi mm. nuori punk-tohtori Esa Saarinen. Kaurasta kutsuttiin julkisuudessa punkin papittareksi.

     *      *      *

Kirjoittamisen ja yhdessäolon lisäksi kumpikin, kertoja-minä ja syysprinssi, elivät omaa elämäänsä kumpikin tahollaan. Kaurasella oli perhe, johon kuului miehen lisäksi pieni tytär.

Läheinen, hyvin intiimi suhde vähitellen muuttui, mikä merkitsi mm. sitä, että Harri saattoi häipyä päiväkausiksi omille teilleen eikä kukaan tiennyt missä hän oli. Lopulta hän lähti Suomesta muualle Eurooppaan, Amsterdamiin, Austerlitziin ym. Romanssi hiipui omia aikojaan niin etteivät he enää lopulta tavanneet toisiaan.

Anja Snellmanin (Kauranen) kuvaus on hyvin intensiivistä ja siitä huokuu syvä rakkaus nuoruuden rakastettuunsa, joka ei koskaan kuollut. Rakkaus muutti vain muotoaan niin kuin sillä on tapana tehdä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti