maanantai 24. helmikuuta 2014

RUNO ON VAPAA. Osa 164: "Kriittinen reflektio: tärkeä ja merkityksellinen valokuva : kuva Vivianista"

Edellisessä blogikirjoituksessa esitettiin tai dokumentoitiin väite, että on itsestään selvää millainen uutiskuva on tärkeä ja merkityksellinen.

Onko minulle joku uutiskuva tärkeämpi ja merkityksellisempi kuin kuva uinuvasta maahisneidosta Vivianista? - Ei, ei ole.

Sitä paitsi kuinka moni uutis- tai artikkelitoimittaja on edes saanut, koskaan ja missään kuvaa maahisesta. Epäilen. Siihen ei heidän taitonsa ja tietämyksensä riitä, niin ainakin luulen.

Ongelman ydin on hyvin yksinkertainen. Kuvan maahisesta voi ottaa vain maahinen itse.Ihmisten maailmassa tätä tilannetta voisi verrata siihen, että esimerkiksi urheilijat kesken urheilusuorituksen, Suomi-Usa -jääkiekko-ottelun, alkaisivat kuvata itseään ja  suorituksiaan, mikä samalla striimataan suorana lähetyksenä kaikkialle. Kaikessa kaoottisuudessaan, kymmeniä kuvia ja selostuksia päällekkäin.

Asetelma on pelaaja-kuvaajan kannalta vähintäinkin haastava, ja panee kysymään, kumpi loppupeleissä on tärkeämpää jääkiekko vai kuvaaminen? Onhan nimittäin niin, että mitä enemmän pelaaja keskittyy pelaamiseen, sitä vähemmän katsoja tietää, mitä todellisuudessa oikein tapahtuu. Ja mitä enemmän pelaaja kuvaa, sitä vähemmän on mitään kuvattaa, kun hän vain kuvaa. Kiusallinen tilanne.

       *     *     *

Vivian  on ratkaissut ongelman niin kuin vain haltia sen voi tehdä. Hän menee sängyn päälle, eikä edes aio tai yritä tehdä mitään vaan hän vain keskittyy itsensä kuvaamiseen. Tärkeää tällaisen kuvan semiotiikassa on se, että kuva on ikoni ja ikoni,  joka on tarkoitettu vain yhdelle ainoalle henkilölle, joka tässä tapauksessa ei ole maahinen vaan Vivianin armas Armas.

Ikoni on ikoni Vivianista itsestään, ja sillä ei yksinkertaisesti ole mitään merkitystä muille kuin niille, joille se on tarkoitettu - ja sehän oli tarkoitettu Armakselle, ja siksi kuva on tärkeä Armakselle.

Armas ei luonnollisesti pysty arvioimaan kuvaa kriittisesti, ja jos hän sen tekisi, hän ei katsoisi koko kuvaa vaan mielessään pyörittelisi kuvan luomia mielikuvia hänelle kaikkein rakkaimmasta otuksesta maan päällä. Ja silloin kun Armas katsoo kuvaa, hän ei enää pysty erottamaan itseään Vivianista vaan oudolla tavalla sulautuu rakastamaansa maahisnaiseen.

       *     *     *

Lukija on kenties kiinnostunut tietämään, mitä muuta kuvassa oli kuin maahisnainen sängyn päällä? Oliko hänellä kenties vaatteet päällä? Missä asennossa hän oli? Olivatko hänen silmänsä auki vai kiinni - ja minne hän mahdollisesti katsoi?  Miltä hänen kasvonsa muutoin näyttivät? Mitä hänen kätensä tekivät? Oliko kuvassa muita kuin Vivian, saattoiko siitä päätellä että esimerkiksi Armasta ei ollut huoneessa? Mikä oli Vivianin mielentila, oliko hän rauhallinen, kiihtynyt, kiihottanut, peloissaan, vihainen...? Entä näyttikö hän, että olisi odottanut jotain, oliko hän sanoisinko vaiheessa? Oliko hän kenties juuri rakastellut tai aloittamasa rakastelun, vai oliko hän herännyt tai menossa nukkumaan? Mikä oli Vivianin tilanne - ja ennen muuta, miksi hän oli ottanut kuvan Armasta varten?

No, luulen, että Armaksella olisi lyhyt ja suorasukainen vastaus kysymykseen. Toiminnalliselta kannalta Vivian selvästi odotti, että Armas tulee ja suutelee häntä - haluamaansa paikkaan. Vaihtoehtona ovat kaikki ruumiinosat varpaidenpäistä aina nenänpäähän asti.

Affektiivisesti Vivian oli hyvin kiihottanut, vaikka onnistui hyvin peittämään tunnetilansa, mutta Armas - tuntien maahisnaisensa - tiesi mistä on kyse. Hänen oli oikeastaan pakko rajata kätensä pois kuvasta, sillä silloin kuva olisi ollut liian paljastava, jos ei suorastaan rivo tottumattoman katsojan silmiin. Sinänsähän Vivian vain kuvasi omaa tunteidensäätelymekanismiaan.

Kognitiivisella tasolla Vivian viestitti Armakselle, että hän oli valmis. Valmiimmaksi hän ei tule. Ovulaatio oli alkanut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti