sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Attorre & Paloschi : " Magnum - tarina valokuvan takana" (2013)

Vuonna 1947 perustettu Magnum on maailman kuuluisimpia valokuvatoimistoja. Suorastaan alansa legenda. 10-osaisessa sarjassa  "Magnum - tarina valokuvan takana" (2013) aiheena on kymmenen Magnumin kuuluisaa otosta vuosikymmenten varrelta.

Lähtökohtana ovat pinnakkaiset: kehitetystä filmistä valokuvapaperille tehdyt ensivedokset, joita suurennuslasin kanssa tutkien valokuvaaja saa ensimmäisen kunnon katsauksen ottamiinsa kuviin. Kaikkien mielestä pinnakkaiset eivät kuulu yleisön nähtäviksi, ja esimerkiksi Henri Cartier-Bresson, yksi Magnum-osuuskunnan perustajajäsenistä, ei halunnut omia pinnakkaisiaan julkistettavan. Mutta yhden kuvan valinta kymmenien joukosta on piste, jossa kuvaaja ajatuksineen ja periaatteineen kohtaa kuvattavan. Tässä sarjassa tutkitaan nimenomaan tätä valinnan hetkeä. (Yle Teema)

     *     *    *

Ensimmäisessä osassa kohteena olivat saksalaisen valokuvaajan Thomas Höpkerin kuvat  legendaarisesta raskaansarjan nyrkkeilijästä Cassius Claysta (alias Muhammed Ali).

Höpker vaimoineen seurasi useiden viikkojen ajan nuoren Muhammed Alin elämään hänen 22-vuotiaana saavutettuaan ensimmäisen MM-tittelinsä.

Dokumenttiohjelma on myös erinomainen kertomus valokuvaajasta itsestään ja hänen tavastaan ottaa kuvia ja ajatella omaa tekemistään. Höpker korostaa, miten ammattilaiskuvaajakin valitsee vain 1-5 % pinnakkaisvedoksista kehitettäväksi kuviksi asti. Siten kuvan onnistuminen on aina onnenkauppaa.

     *     *     *

Thomas Höpker tuli kuuluisaksi ennen muuta hänen kuviensa vastaanottajien ansioista erityisesti yhdestä kuvastaan Muhammed Alista. Höpker ehti ottaa tilanteessa vain kolme kuvaa, joista vain yksi onnistui. Kyse on on kuvasta, jossa näkyy Alin nyrkki kuvaa hallitsevana elementtinä, suurempana kuin hänen päänsä kuvan takaosassa. Täysosuma, mistä tuli ikoninen kuva mestarinyrkkeilijästä, mustasta muslimiksi kääntyneestä poliitikosta, joka vastusti mm. Vietnamin sotaa - ja menetti sen takia jopa mestaruustittelinsä.

     *     *     *

Jotain hyvin erityistä tässä "kaikkein suurimmassa ja kauneimmassa" urheilijassa kautta aikojen on. Ja oli nyrkkeilystä lajina mitä mieltä tahansa, Cassius Clayssa oli jotain sellaista, jota ei ollut aiemmin ollut kenessäkään muussa. Hän ei pyrkinyt olemaan turhan vaatimaton, vaan hän oli lapsellisen riehakas ja leuhki omalla paremmuudellaan. Huvittavinta tietysti oli, ettei hän liioitellut yhtään, sillä hän todella oli paras - ja miksi sitä ei olisi saanut myös sanoa.

Traagista tietysti on, miten hänelle lopulta kävi, mutta hän kesti tyynesti elämän vastaiskutkin. Mies kuoli ennen aikojaan sairastettuaan pitkään Parkinsonin tautia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti