perjantai 23. toukokuuta 2014

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 89 -

CC by  Mimmi Lithen - Carpe Diem
Aina silloin tällöin jonkin kuulee sanovan, että ihminen lajina ei sovi evolutiivisesti nykyiseen maailmanmenoon, jossa olemme viimeiset pari sataa vuotta olleet vaan ennemmin kivikautisiin tai vielä muinaisempiin kulttuureihin.

Tähän teemaa paneutui saksalainen tiededokumentti "Kivikautiset juuremme" (2013) Yle Teemalla.

     *     *     *

Minun on helppo olla samaa mieltä tässä ohjelmassa haastateltujen lääkäreiden, ravitsemusterapeuttien ja tutkijoiden kanssa. Näin olen ajatellut jo pitkään. Siitä lähtien kun mietin millaisia tarinoita luonnosta ja ympäristöstä me kerromme itsellemme. Tein aiheesta myös opinnäytteen vuosia sitten.

Siinä missä esimerkiksi tämän ohjelman tekijät ovat paneutuneet ihmisen kehoon, itse olen ajatuksissani paneutunut ihmisen mieleen. Samaa logiikkaa voi soveltaa myös siihen, mitä liikkuu pääkoppamme sisällä.

Toistamistani toistan  että suuret maailmanuskonnot ovat evolutiivisesti hyvin, hyvin, hyvin nuoria ja ihmisten kannalta haitallisia mielenteknologioita, joista on päästävä eroon - samalla tavalla kuin ihmisen keholle eivät sovi viljatuotteet kuten leipä.

Suuret uskonnot, maanviljely ja karjatalous, muiden ihmisten alistaminen, sodankäynti - ja elämäntapasairaudet ym. liittyvät kiinteästi toisiinsa. Maata alettiin puolustaa vasta sen jälkeen, kun synnytettiin yksityinen maanomistus. Ennen sitä maa oli kaikkien yhteistä omaisuutta.

     *     *     *

"Kivikautiset juuremme" -ohjelmassa esitetään lukuisia esimerkkejä siitä, miten kivikautinen ruokavalio sopii ihmiselle paremmin kuin nykyinen - ja mitä nykymenosta on seurannut. Hätkähdyttävää on esimerkiksi ajatella, että suurin osa sairauksistamme on itse aiheutettuja. Elämällä toisin nykyiset sairaanhoidon systeemit voisi riisua minimiin. Tällaisen asian luulisi kiinnostavan esimerkiksi poliitikoita, jotka etsivät kuumeisesti säästökohteita julkiselta sektorilta.

Ravinto on muutakin kuin tiettyjen ruokien syömistä. Se on myös ravinnon hankkimista syömistä varten. Tämä tarkoittaa sitä, että ruoan hankkimisen, syömisen - ja liikunnan olisi oltava entistä kiinteämmin toisiinsa yhteydessä. Nykyihmisen ei tarvitse ravintoa hankkiakseen liikkua kuin nojatuolin ja jääkaapin väliä.

Miljoonia vuosia ihminen ja nykyihmisen edeltäjät elivät sopusoinnussa itsensä ja ympäristönsä kanssa. Sitten tuli nykyihminen, joka kuvitteli lopulta olevansa jopa luomakunnan kruunu, mikä on tietysti täyttä pötyä esimerkiksi evoluutiolääketieteen professori Detlev Gantenin mielestä.

      *     *     *

Mesopotamia, se kuuluisa Kaksoisvirranmaa, oli paikka jossa maanviljely syntyi n 10 000 vuotta sitten samaan aikaan, kun syntyivät suullisina kertomuksena ensimmäiset "Vanhan testamentin" tarinat.

Maanviljely ja karjatalous sai aikaan sen, että väestömäärä alkoi kasvaa ja ihminen asettui pysyvästi paikolleen kymmenien ja  satojen sukupolvien ajaksi, vuosituhansiksi.

Samaan aikaan ihmisyhteisöt organisoituivat, syntyivät ensimmäiset valtiot ja kirkot ja massoja alettiin hallita laeilla ja moraalisilla kertomuksilla.

Maailma ei ole kuitenkaan kaikkialla kehittynyt samaa tahtia. Vielä 2000-luvulla on heimoja, jotka elävät niin kuin esi-isämme luonnon ehdoilla.  Tutkija Wulf Schiefenhövel on vertaillut Uuden-Guinean eipo-heimoa ja käsityksiämme kivikautisesta elämänmenosta toisiinsa, ja huomannut että ne vastaavat toisiaan.

Eipot eivät viljele maata, eikä heillä oli mutkikkaita valtiollisia ja uskonnollisia jäjestelmiä, jotka tähtäävät muiden ihmisten alistamiseen ja eliitin aseman pönkittämiseen. Eipot ovat lähes tulkoon kasvissyöjiä, sillä heidän elinympäristössään lihaa on saatavilla vähän. Pohjoisen inuitiitit puolestaavat syövät lähes tulkoon vain hylkeenlihaa. - Tämä tietysti osoittaa sen, että ihminen on lajina erittäin mukautuvainen erilaisiin elinympäristöihin.

Luonnonkansoilla joita eipot ja intuitiitit ovat ei ole elintasosairauksia: ei liikalihavuutta, veranpainetautia, diabetestä. Ei tuki- ja liikuntaelinsairauksia tai sydän- ja verisuonisairauksia tai allergioita.

      *     *     *

Nykyihminen lajina niin alkuperäiskansat kuin kaikki muutkin ovat lähteneet liikkeelle Afrikasta n. 50 - 60 000 vuotta sitten. Homo Sapiensia ennen Afrikasta lähti liikkeelle toinen ihmislaji Homo Neanderthalis, joka levittyi kaikkialla Eurooppaan ja Aasiaan, ja jääkauden vetäytyessä ihmislajit levittäytyivät aina pohjoisinta Suomea myöten.

Lajina ihmislajit kehittyivät Afrikan savanneilla hyvin, hyvin, hyvin pitkän ajanjakson kuluessa. Afrikan jälkeinen aika on pienen pieni murto-osa lajihistoriastamme. Afrikasta lähdön jälkeen ihminen ei lajina ole kehittänyt käytännöllisesti katson juuri ollenkaan.

Savanneilla ihminen tottui siihen, että ravintoa ei ollut aina saatavilla. Ruokaa saatiin säännöllisen epäsäännöllisesti niin kuin professori Detlev Ganten asian tiivistää. - Kun syötävää oli saatavilla, makeaa ja suolaista, sitä ahmittiin ja syötiin maha täyteen. Tästä mekanismista on yltäkylläisyyden aikana tullut mitä haitallisin. Muutamassa kymmenessä vuodessa niin amerikkalaisista kuin suomalaisista on tullut maailman läskeimpiä ja sairaimpia kansakuntia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti