sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Kapur: "Elisabet - Kultainen aikakausi" (2007)

Keski-ikäinen neitsytkuningatar Elisabet kohtaa lukuisia kriisejä hallituskautensa lopulla: tuomareiden juonittelua, murhayrityksen, Espanjan sotalaivaston ja pettymyksiä rakkaudessa. (IMDb)

     *     *    *

Kiinnostava elokuva Englannin historian  yhdestä tärkeästä vaiheesta, jolloin pääosaa politiikassa esittivät Henrik VIII:n tyttäret Maria (I) ja Elisabet (I), jotka kummatkin olivat Englannin kuningattaria. Ensin Maria joka kuoli varsin epäonnisen hallituskautensa jälkeen ilmeisesti synnytykseen, ja sitten Elisabet, joka oli Henrik VIII:n 2. vaimon lapsi, ja siksi poliittiset vastustajat kutsuivat häntä äpäräksi.

Elokuvaa ja sen kuvaamia historiallisia tapahtumia on tarkasteltava kriittisesti, sillä Euroopan historia olisi voinut olla hyvin toisenlainen ilman jumalansa armosta kuninkaiksi / kuningattariksi nousseita hallitsijoitaan. Englannista tuli verisen merisodan jälkeen yksi Euroopan suurvalloista, mikä loi pohjaa pitkäkestoiselle, aina tähän päivään asti ulottuvalle eurooppalaiselle nationalismille.

Lisäksi Elisabet I oli juuri se hallitsija, joka vakiinnutti koneistoineen maassa protestanttisen uskonnon. Elisabetin sisko Maria oli viimeinen katolinen hallitsija, joka kuvitteli vallanperimystä miettiessään, että myös Elisabet oli katolilainen. Joten Englannista tuli tietyllä tavalla korkean tason huijauksen seurauksena protestanttinen maa.

Mikäli Maria I olisi epäillyt, että Elisabet kannatti uskonpuhdistusta, Skotlannin kuningatar Maria Stuart, joka oli Marian sisko, olisi vallanperimysjärjestyksen mukaan noussut Englannin kuningattareksi - ja maa olisi jäänyt katoliseksi.

       *     *     *

Shekhar Kapurin elokuvassa Elisabet I on kuvattu vahvaksi johtajaksi, mitä hänen täytyi olla, sillä muutoin hän ei olisi pysynyt yli 40 vuotta vallan kahvassa. Hän ei tehnyt poliitikkona virheitä esimerkiksi avioitunut eurooppalaisten hallitsijoiden kanssa, sillä kosijoita hänellä riitti.

'Neitsytkuningattaruus' takasi Englannille vuosikymmenten ajan rauhalliset olot, varsinkin kun Englanti oli lyönyt yhden Euroopan suurvallan Espanjan koko laivaston omalla rannikollaan.

Kapurin kertomuksessa kurkistetaan myös kulissien taakse. Elisabetilla olivat omat suosikkinsa ja rakastajansa, mutta lapsia hän ei saanut kenenkään kanssa. Hän pitikin itseään jonkinlaisena maanäitinä.

Sir Walter Raleigh on nostettu keski-ikään päässeen kuningattaren läheisimmäksi ystäväksi ja rakastetuksi. Taustalla on kuitenkin kolmiodraama, sillä Raleigh saa lapsen yhden Elisabetin hovineidon Bessin kanssa, mikä tietysti saa kuningattaren raivoihinsa.

Hän heittää kummatkin Toweriin, mutta joidenkin vuosien päästä leppyy ja päästää heidät vapaaksi. Lisäksi hän tarvitsi Walteria sodassa espanjalaisia vastaan.

Elisabetin privaatin elämän kuvaaminen lienee enemmän tarua kuin totta, mutta jotain tuollaista se kenties oli ollut. Elisabet oli nainen siinä kuin muutkin ja kaipasi rauhallista porvarillista elämää piilossa julkisuudelta, mikä ei kuitenkaan ollut hänen tilanteessaan mahdollista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti