torstai 19. kesäkuuta 2014

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 325: "Ehdotus yhdeksi meemi-analyysiksi - tai unohda koko juttu... "

Löysin netisti kiinnostavan artikkelin, jonka tekijät olivat ilokseni pohjoismaalaisia: Henrik Bjarneskans, Bjarne Grönnevik & Anders Sandberg "The Lifecycle of Memes" (1997).

Richard Dawkins esitti kirjassaan "The Selfish Gene" (1976) ensimmäistä kertaa ajatuksen kulttuurisista geeneistä eli meemeistä. Ja tänä päivänä meemien tutkimusta on tullut jo tiedettä. Niin se kehitys kehittyy...

Artikkelissa on otettu kolme esimerkkiä meemeistä:

1) graffiti 'The Kilroy was here'
2) urbaanit legendat ja
3) kristinusko.

Tietystikään 20-sivun artikkelissa ei päästä kovin pitkälle, mutta meemin elämänkierron ovat Bjarneskans ym. näppärästi eritelleet.

       *      *       *

Kaikki kolme esimerkkiä ovat tekstejä, mikä tekee niiden yhteismitallistamisesta suhteellisen helppoa.

Kristinuskonkin olisi voinut purkaa samanlaisiin tarinoihin kuin mitä ovat kansantarinat ja nykytarinat eli urbaanilegendat, sillä niistähän uskonnoissa lopulta on kyse ja ne ovat juuri niitä meemejä.

Folkloren kannalta (kristilliset) legendat - ja vaikkapa vanhojen (katolisten) kirkkojen freskot ovat elävää kansanperinnettä. Sitä millaisena uskonto kansalaisille näyttäytyi. Uskonnosta teologiselta tai kirkolliselta tms kannalta ei ole ihmisille mitään merkitystä.

     *     *      *

Hämmästyksekseni tänään tajusin, että vielä tänä päivänä syntyy (kristillisiä) legendoja, mikä on toisaalta hyvin ymmärrettävää, sillä länsimaissa (Eurooppa & USA) kristinusko on joissain (konservatiivisissa) piireissä elävää kansanperinnettä, mikä synnyttää koko ajan myös uusia tarinoita.

Esimerkiksi Snopes.com -sivustolla on oma 'Religion' -tarinaosasto, josta löytyy 2000-luvulla syntyneitä tarinoita. Tarinoista yhdessä (Bolt Upright) väitetään, että salama iski kirkkoon kesken jumalanpalveluksen vain hetki sen jälkeen, kun babtistisaarnaaja oli verrannut salaman ääntä jumalan ääneen.

     *     *      *

Kyse on selvästi kulttuurisesta meemistä, jolla vahvistetaan olemassaolevaa doktriiniä kristinuskosta ja sen ylivertaisuudesta suhteessa muihin uskontoihin - ja uskomusjärjestelmiin.

Meemin sykli koostuu neljästä vaiheesta:

1) VÄLITTÄMINEN (transmission)
2) LUKEMINEN ( dekoodaus)
3) TARTUNTA (infection)
4) (UUDELLEEN)KIRJOITTAMINEN (koodaus)

Meemien kohdalla sillä ei ole merkitystä, onko tarina totta vai ei ja kuka sen on alun pitäen pannut liikkeelle. Tärkeää on vain että tarina on hyvä, se osuu ja uppoaa.

      *     *     *

Ihmiselle, jolla on ns. tieteellinen maailmankuva (mikä ei tarkoita että hän olisi arkisessa mielessä ateisti) ja joka on uskonnoton, tällaisilla tarinoilla ei ole mitään merkitystä. Ne EIVÄT ole hänelle meemi.

(Kristillinen) jumalanpalvelus on rituaali, jolla vahvistetaan uskomusjärjestelmän keskeisiä meemejä. Ihmiset joka kerta mm. varta vasten tunnustavat uskonsa riitissä. Ruodusta ei voi poiketa. Saarnan, tarinan, jota loputtomiin varioidaan, täytyy olla niin hyvä, ettei oppien käytäntöön soveltaja ei menetä uskottavuuttaan. - Ja ihmiset alkavat epäillä, että joku tässä systeemissä ei nyt toimi, he välitellen menettävät uskonsa - ja korvaavat meemit joillain toisilla.

Tarina siitä, mitä tapahtuu kesken jumalanpalveluksen, jotain yllättävää ja ihmeellistä, on ilman muuta kristillinen legenda, joka vielä uskontunnustusta ja papin saarnaa enemmän vahvistavat uskovien yhteisöä. Olennaista ei ole vain, mitä tapahtuu, vaan miten tilannetta LUETAAN.

Salamanisku kesken saarnaa on merkki jumalalta, missä hän ilmaisee mielipiteensä siitä, mitä Hän ajattelee Saarnaajan puheista.  Jos tarinaa ei luettaisi tällä tavoin, se ei olisi kulttuurinen meemi vaan vain tarina jostain mitä tapahtui kirkossa, ja mikä itse asiassa tapahtui samana kesänä myös toisessa kirkossa samalla alueella: salama iski kirkkoon ja sytytti tulipalon.

      *     *     *

Kun sinänsä arkista tapahtumaa (= salamanisku korkeaan torniin) luetaan niin kuin sitä luetaan, siihen TARTUTETAAN ajatusvirus, mikä ei siihen luonnostaan kuulu. Sille annetaan tulkinta, joka sopii uskomusjärjestelmään ja sen doktriiniin eli mm. ajatukseen siitä, että jumala voi halutessaan vaikuttaa siihen, mitä maailmassa tapahtuu. Ja salamanisku on osoitus siitä, että jumala on vielä kiinnostunut luomastaan maailmassa - ja siitä mitä siellä tapahtuu. Ja että (kristinuskon) jumalaan kannattaa uskoa.

Snopes.com -sivustolla tapahtuma kerrotaan, KIRJOITETAAN uudelleen ja samalla kerrotaan, mitä siitä kirjoitettiin mm. paikallisissa lehdissä. Kirjoittajat eivät kyseenalaista kulttuurista meemiä vaan ylläpitävät sitä - ja vievät epidemiaa eteenpäin.

Todisteena että tämä tarina on todellakin meemi, on viimeistään se että sitä välitetään laajassa mitassa eteenpäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti