torstai 17. heinäkuuta 2014

Caton-Jones: "Basic Instinct 2" (2006)

Kirjailija Catherine Tramell on taas vaikeuksissa lain kanssa, ja Scotland Yard valtuuttaa psykiatri Michael Glassin arvioimaan hänet. Samalla tavoin kuin etsivä Nick Curran aiemmin, Glass vedetään mukaan viettelevään peliin, (IMDb)

"Basic Instinct 2" (2006) on jatko-osa vuoden 1992 eroottiselle trillerille "Basic Instinct". Elokuvan on ohjannut Michael Caton-Jones. (Wikipedia)

     *     *     *

Niin kuin usein .. tai yleensä jatko-osat arvioidaan edeltäjiään surkeammiksi. Näin on käynyt tässäkin tapauksessa. En ole nähnyt ensimmäistä osaa, mutta kuvauksen perusteella sen juoni on hyvin samankaltainen kuin jatko-osassa.

Nyt jo uransa vakiinnuttanutta kirjailijaa Catherine Tramellia syytetään tälläkin kertaa murhasta ja elokuvan edetessä sarjamurhasta.

Elokuva alkaa näyttävällä kohtauksella, jossa on selkeä viittaus tai viittauksia David Cronenbergin elokuvaan "Crash" (1996). Vaikka Catherinen (Sharon Stone) auto "Basic Instinct" -elokuvassa ei ole aivan sama kuin "Crashin" Catherinella (Deborah Kara Unger), vaikutelma on hyvin samankaltainen. Puhumattakaan siitä, että kummassakin autossa kuljettaja kiihottuu voimakkaasti autonsa kovasta vauhdista. Ja kliimaksi kummallakin on törmäys, missä auton kolarointi  yhdistyy samanaikaiseen orgasmiin.

Hienosti rakennettu prologi, joka varmasti jää elokuvan historiaan - oltiin elokuvasta kokonaisuutena sitten mitä mieltä tahansa.

     *     *     *

Catherinen kyydissä alussa on huippujalkapalloilija Kevin Franks, joka kuolee ulosajossa. Auto syöksyy kaarteesta satama-altaaseen, mutta nainen pääsee pelastautumaan ikkunan kautta ulos. Franks ei pääse huumattuna liikahtamaankaan, ja hukkuu auton mukana.

Etsivä Roy Washburn epäilee Catherine Tramellia murhasta, sillä autosta löytyy injektioruiskuja, joissa on ainetta (DTC), jolla autossa ollut mies on saatu halvaannutettua. Tramell kiistää tietävänsä mitään asiasta, eikä todisteita häntä vastaan löydy.

Tuomioistuin panee hänet kuitenkin mielentilatutkimukseen tai -arvioon, jonka tekee psykiatri Michael Glass. Arvio on tyly sillä naista kuvataan arviossa mm. narsistiksi, joka on vaarallinen niin itselle kuin muille ja hän voi tehdä mitä tahansa.

Catherine kuitenkin välttyy syytteiltä, minkä jälkeen alkaa kissa-hiiri -leikki kirjailijan ja psykiatrin välillä. Glass huomaa äkkiä, miten hänen ja naisen elämä ovat monin tavoin hänen tietämättään kietoutuneet toisiinsa.

Ihmisiä alkaa kuolla Michaelin ympäriltä, mikä saa epäilyt vähitellen kohdistumaan psykiatriin itseensä. Ensin kuristetaan kuoliaaksi ex-vaimon Denisen kumppani journalisti Adam Towers, jonka myös Michael tuntee. Michaelilla on huonot suhteet mieheen, sillä hän on suunnitellut lehteensä kirjoitusta, joka mustamaalaisi Michaelin mainetta.

Etsivä Roy Washburn ei kuitenkaan löydä mitään pitäviä todisteita Michaelia vastaan. Michael itse taas on varma, että Catherinella on sormensa pelissä. Glassin ja Washburnin epäilyt Catherinen suhteen vahvistuvat, kun ex-vaimo Denise tapetaan. Michaelin epäonneksi hän löytää eksänsä kurkku auki viillettynä ja hieman ennen tätä hän oli riidellyt Denisen kanssa baarissa.

Glassin tilanne on entistä tukalampi, ja hänen koko uransa on vaakalaudalla. Kun Michael saa kuulla, että murhien takana voi olla myös etsivä Roy Washburn, hän ei enää tiedä mitä ajatella koko asiasta. Hänellä oli itsellään lyhyt seksisuhde Catherinen kanssa, mutta nyt hän ei uskalla olla naisen kanssa enää edes samassa huoneessa, kun pelkää olevansa seuraava uhri.

Ruumiita syntyy lisää. Seuraavaksi kuolee Dicky Pepiksi kutsuttu mies, jolta Catherine ilmeisesti ostaa seksiä. Vainoharhainen Michael on seurannut naista, ja nähnyt miten tämä tulee miehen kanssa ilotaloon. Seuraavaksi kuoleekin Dicky Pep, jonka murhan epäilyt kohdistuvat Michaeliin siksi, että tämä oli seurannut Catherinea taloon ja nähnyt lasi-ikkunan läpi, miten Catherine harjoittaa rajua seksiä Dicky Pepin kanssa.

Lopullinen käänne tapahtuu, kun Catherine antaa Michaelille tekeillä olevan kirjansa käsikirjoituksen, joka on kirja samanlaisesta tapauksesta, jonka keskellä eletään. Tekstin luettuaan Michael tajuaa, että seuraava kohde on hänen kollegansa Milena Gardosh, jolle Michael oli ohjannut Catherinen terapiaan.

Paljastuu kuitenkin, Michaelin kannalta liian myöhään, että Catherine johtaa häntä jälleen kerran harhaan. Catherine saa Milena Gardoshin uskomaan, että Michael on yrittänyt tappaa hänet ja mies on  tullut sekopäiseksi. Gardoshin luona tilanne kärjistyy jälleen kerran kuitenkin siihen pisteeseen, että Catherine saa kuin saakin Michaelin epäilyt jälleen kohdistumaan etsivä Roy Washburniin.

Kun Washburn saapuu, Michaelin kutsumana, auttamaan itseään ja Gardoshia, hän ei enää tiedäkään mitä tehdä. Michael on saanut / ottanut Catherinelta aseen, jolla tämä on sanonut suojelevansa itseään Washburnia vastaan. Epätoivoinen Michael ampuu Washburnia tämän rynnätessä sisään. Hetken päästä Michael kuitenkin tajuaa erehtyneensä - kaiken takana olikin ollut Catherine, joka halusi tehdä Michaelin syylliseksi kaikkiin tehtyihin murhiin.

Lopulta Michael pidätetään - ja tuomitaan syyntakeettomana mielisairaalaan. Loppukohtauksessa Catherine tulee tapaamaan miestä ja kertoo, miten hän oli Michaelin ansiosta saanut kirjansa kirjoitettua ja muuttanut jopa kirjan juonta sen perusteella, mitä Michael oli tehnyt. Sen sijaan että murhaaja olisi ollut kirjan naiskirjailija (Catherine) tai etsivä (Washburn) se onkin psykiatri, jolla oli motiivi ja tilaisuus kaikkiin murhiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti