perjantai 18. heinäkuuta 2014

"Rakastaa, ei rakasta. Pohjoismaisia novelleja nuorille" (2010)

"Kaugunnaq toivoo, että Amaunnalik katsoisi häntä. Muutaman minuutin kuluttua musiikki taukoaa, nuoret lopettavat tanssimisen, ja useimmat käväisevät ulkona haukkaamassa raitista ilmaa. Myös Amaunnalik lähtee ulos jäähdyttelemään. Silloin Kaugunnaq kiiruhtaa hänen peräänsä.
- Hainang! Kaugunnaq tervehtii Amaunnalikia ystävällisesti.
- Ai, inugguarunai, sinäkin olet täällä, Amaunnalik sanoo muka yllättyneenä."

Grönlantilaisen Magssannguaq Qujaukitsoqin 'Unohtumaton kesä' kertoo ensirakkaudesta, sen huumaavasta, pyörryttävästä voimasta, ilosta ja kaipauksesta.

Nuorten rakkaudesta ja tunteista kertovat myös muut tämän pohjoismaisen kokoelman novellit. Kirjassa on 18 novellia eri kirjailijoilta: Islannista, Grönlannista, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Suomesta, Fär-saarilta, Saamenmaasta. Suomesta mukana on Sari Peltoniemen 'Arpi ja miekka' ja Kari Levolan 'Kuusiaita'.

Kokoelma ilmestyy samaan aikaan kaikissa Pohjoismaissa ja yhteensä kahdeksalla kielellä. Kirjan julkistustilaisuus on Göteborgin kirjamessuilla syksyllä 2010. (Takakansi)

    *     *     *

Ainakin minulle "Rakastaa, ei rakasta. Pohjoismaisia novelleja nuorille" (2010) oli pettymys. Suurimmaksi osaksi tekstit ovat mitäänsanomattomia, ja varsinkaan kulttuuriset erot eivät tule esiin. Suomestakin tuttu homo-lesbo -keskustelu pistää silmään, ja aiheen käsittely on tavanomaisen tylsää. Helmiä en tästä teoksesta löytänyt.

Islantilaisen Jónína Leósdóttirin 'Rakastaa, ei rakasta' -niminovelli erottuu joukosta, ja se on sekä hauska että traaginen. Siinä tyttö ja poika kertovat suhteestaan - tai sen puuttumisesta - omasta näkökulmastaan, jotka eivät vähäisimmässäkään määrin kohtaa. Kyse on siis samasta asiasta, kun dialogian yhteydessä puhutaan toisten ohipuhumisesta. Tässä koko novelli on rakennettu teksteistä, jotka eivät kohtaa. Taitava teksti.

Kumpikaan novellin henkilöistä ei puhu toisistaan nimellä. Tytölle poika on Varjo, ja poika puhuu tytöstä hänenä tai tyttöystävänä. - Teksti hienolla tavalla osoittaa, mihin ihmisten välinen puhumattomuus, se että ihmiset eivät millään tasolla kohtaa toisiaan, voi pahimmillaan johtaa. Ja miten lyhyt keskustelu, jossa ihmiset puhuvat toinen toisilleen voisi saada aikaan - ja tältä osin teksti jää avoimeksi. 

    *     *     *

Färsaarelaisen Rakel Helmsdalin 'Spitaalinen' on toinen novelli, joka pistää silmään. Tämä novelli hieman muistuttaa Leósdóttirin novellia. Tällä kertaa ollaan kuitenkin vain tytön pään sisällä, ja hän muodostaa hieman harhaisen käsityksen siitä, miten muut häneen suhtautuvat.

Irena ei ollenkaan ymmärrä tilaansa ja lukija tajuaa jossain vaiheessa, että kaikki johtuu siitä, että hänen äitinsä on kuollut. Muut nuoret karttelevat Irenaa siksi, etteivät tiedä, miten puhuisivat tästä vaikeasta asiasta hänen kanssaan tms. Lopulta hänen ystävänsä Sebastian tulee Irenan luo ja kysyy suoraan mikä on hätänä, mikä laukaisee tilanteen. Irena oli vain tarvinnut ihmistä, jolla on aikaa kuunnella häntä. Lopullisesti jään rikkoo Sebastianin toteamus, että myös hänen isänsä kuoli neljä vuotta aiemmin - ja hän tietää, miltä Irenasta tuntuu mitä Irena aluksi epäili.

    *     *     *

Vaikka kokoelma ei aivan huippu olekaan, kannattaa se silti lukaista läpi. Sen luettuaan saa kuvan pohjoismaisen nuortennovellin aika heikosta tasosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti