torstai 10. heinäkuuta 2014

Sahlberg: "Siunaus" (2007)

Asko Sahlbergin "Siunaus" (2007) kertoo seksuaalisen pakkomielteen riuduttamasta miehestä. Virastotyöntekijä Gustav on viettänyt vaimonsa kanssa rauhallista elämää, kun sitä ilmestyy vaarantamaan hänen mielessään herännyt kiihkeä halu. Yllättäen Gustavin arkipäivä on täynnä pelottavia salakuoppia, ja hän joutuu ponnistelemaan epätoivon vimmalla – ei vain suojellakseen avioliittoaan, vaan välttyäkseen täydelliseltä romahdukselta.

Kun Gustavin vaimo päättää lähteä selvittelemään omia ongelmiaan ulkomaille, hätääntynyt Gustav tekee samoin, mutta hänen matkastaan muodostuu painajaismainen syöksykierre maamerkkejä syvemmälle. Sen jälkeen mikään ei voi enää olla kuin ennen, ja kotikaupunkiin palannut Gustav ymmärtää, että hän on taistelunsa käytännössä jo hävinnyt.

"Siunaus" on paitsi matka ajassa ja Gustavin mielessä, myös kielessä. Itseään ymmärtämään pyrkivä Gustav oivaltaa selittävänsä itseään olemattomiin, mutta liian myöhään. Jäljelle jäävät ihmisen vaistot, vaistomaailman lyhyt kukoistus ja tuho. (Takakansi)

     *     *     *

Pidän Asko Sahlbergin tavasta kirjoittaa. Edellinen kirja "Herodes" (2013), jonka luin, pakotti miettimään uudelleen millaisiin legendoihin Jeesuksesta ja hänen lähipiiristään, huhupuheisiin marttyyreistä, poliittiseen ja uskonnolliseen propagandaan ym. "Raamattu" (314) oikein perustuu. Sahlberg terveellä tavalla ravistelee tottuneita käsityksiämme asioista ja käsittelee asioita, joita pidetään itsestäänselvyyksinä.

Jo kirjan "Siunaus (2007) nimi on häkellyttävä. Mitä Sahlberg oikein tarkoittaa? Mihin uskonnollinen sana 'siunaus' oikein viittaa? Asia viittaa tietysti kirjan teemaan, ihmisen seksuaalisuuden käsittelyyn. Kirja sopii luettavaksi tänä aikana, jolloin homojen ja lesbojen oikeuksista jauhetaan kyllästymiseen asti.

Jos hindu / buddhalainen / muslimi / kristitty, on johdonmukainen, ihmisen seksuaalisuus sellaisena kuin se on, on osa ihmisessä olevaa jumaluutta, lahja Jumalalta - siis jollain tavalla siunauksellinen asia, joka tekee ihmisestä sellaisen mikä ihminen on. Ja Jumalansa luomana, jumalallisena oliona ihminen on niine kaikkinensa hyvä. Vai onko?

     *     *     *

Onko siunauksellista rakastaa myös omaa susikoiraaansa tai poniaan .. sillain? Entä volkkariaan tai ferrariaan, pölynimuria tai dildoa? Itseään? Lista seksuaalisen rakkauden kohteista on periaatteessa loputon. On helppo sanoa, että seksi on ihmisen oma asia. Homot homoilkoot ja lesbot lesboilkoot? Ja perverssit olkoot perverssejä - kunhan eivät häiritse heterojen elämää.

"Siunauksen" Gustav on naimisissa oleva mies, Ellan kanssa menee tiettyyn rajaan saakka ilmeisesti ihan hyvin. Gustav on ikääntyvä mies, joka on ollut 20 vuotta kunnalla töissä pikkuvirkamiehenä, jonka tekemisistä ei paljon välitetä. - Ainoa ongelma, jos sellaisesta voi puhua, ovat seksuaaliset pakkomielteet. Gustav kiihottuu milloin mistäkin liikkuessaan kaupungilla, minkä jälkeen hän masturboi työpaikalla.

Gustav ja Ella elävät rauhallista ja tasaista ja tapahtumatonta elämää, mikä saa Ellan pohtimaan ikääntymistään. Ella haluaa ottaa etäisyyttä nykyisyyteensä, ja hän lähtee yksin lomamatkalle. Hetken mietittyään Gustav päätyy samanlaiseen ratkaisuun ja hän lähtee yksin Pohjois-Afrikkaan, Tunisian Port el Kantaoui'in. 

     *     *     *

Eletään vuotta 1939, ja Euroopassa ja ympäri maailmaa kuohuu. Tunisia jonne Gustav lähtee on sekin levoton paikka, minkä takia hän joutuu lähtemään maasta ennen aikojaan. Matka on Gustaville järkyttävä kokemus. Hän liikkuu mm. junalla lähialueella ja eksyy köyhille alueille, jollaisia ei turistikaupungissa tiennyt olevankaan.

Nuori teini-ikäinen poika-prostituoitu houkuttelee Gustavin mukaansa - tai alkaa seurata miestä. Gustav ei ole hänestä ilmeisesti ainakaan kovin kiinnostunut, mutta joutuu sitten paikkaan, joka on täynnä homoseksuaaleja. Tilanteet johtavat toiseen ja syntyy vaikutelma, että Gustav joko raiskataan tai hän muuten harjoittaa seksiä poikien / miesten kanssa.

Hän joko on tai kuvittelee olevansa herättyään vasten tahtoaan paikassa missä on. Herättyään hän näkee pojan, jonka kanssa oli tullut ja panikoi. Hän tappaa pojan, ja pakenee takaisin Port el Kantaoui'in. Saavuttuaan hotelliin hän saa tietää, että tilanne Tunisiassa on kiristynyt, ja hän joutuu lyhyellä varoitusajalla lähtemään koko maasta.

    *     *     *

Palattuaan Suomeen Gustav on sekaisin. Ella ei ole palanut vielä omalta matkaltaan, ja Gustav tapojensa mukaisesti vaeltelee kaupungilla, missä hän näkee Tytön lihavan naisen kanssa. Hän kiihottuu pikkutytöstä ja seuraa naista ja Tyttöä.

Gustav onnistuu ujuttautumaan Tytön seuraan, ja saa tämän lähtemään mukaansa lupaamalla ostaa tälle makeisia. Gustav on siis stereotyyppinen namusetä, joilla lapsia on iät ja ajat peloteltu. Mies miettii miten toimia, ja vie lapsen kotiinsa. Kesken kaiken vaimo Ella saapuu kotiin ja näkee riisutun ja makeisia syövän lapsen. Siltä seisomalta Ella jättää miehensä.

Kun Ella on lähtenyt, tyttö sanoo haluavansa lähteä kotiin. Gustav saattaa hänet, mutta kohtaa vihaisen miesjoukon, jotka ahdistavat hänet merenrantaan, jossa hän onnistuu piileksimään laiturin alla tms. Illalla hän palaa kotiinsa - ja pyytää ystäväänsä Tanneria lainaamaan hänelle aseen.

Kirja päättyy siihen, kun Gustav ampuu itsensä.

    *     *     *

Suorastaan surrealistisesti kuvatusta tarinasta on vaikea sanoa mitään ehdottoman varmaa. On helppo moralisoida ja sanoa, mikä on oikein ja mikä väärin, mikä ei vie keskustelua eteenpäin.

Kuvitellaan että miesjoukko olisi saanut Gustavin kiinni, ja tappanut hänet. Mitä sitten? Tai hänet olisi otettu kiinni ja heitetty vankilaan. Mitä sen jälkeen, kun Gustav olisi vapautunut? 

Tilanteen ja tapahtumat tekee entistä absurdimmaksi lähestyvä sota, ja mm. fasismin nousun kuvaaminen Suomessa. Suur-Suomi intoilijat odottavat vain pääsevänsä hyökkäämään Neuvostoliittoon yhdessä liittolaisensa Saksan kanssa. Jälkikäteen tiedämme, että sotaintoilu tuli kalliiksi ja kymmeniä tuhansia ihmisiä kuoli turhaan. 

Mitä sen rinnalla on se, mitä Gustav teki. Tyttö ei edes tajunnut tulleensa hyväksikäytetyksi... Asioissa ovat aina puolensa ja puolensa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti