torstai 3. heinäkuuta 2014

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 330: "Romahtaako Facebookin käyttö?"

Ensimmäiset tiedot Facebookin käytön hiipumisesta tulivat julkisuuteen vuonna 2011, jolloin käyttäjien kokonaismäärä kasvoi  kuitenkin vielä voimakkaasti.

Vuonna 2012 saavutettiin sitten jonkinlainen käännekohta: 1,2 miljardia käyttäjää, minkä jälkeen kokonaiskasvua ei enää tapahtunut.

Alkuvuodesta 2014 Princetonin yliopisto julkaisi tutkimuksen, joka uutisoitiin Suomessakin laajasti. Epidemologinen malli, jota tutkimuksessa käytettiin, osoitti että vuoteen 2017 mennessä tämän sosiaalisen median käyttö tulee romahtamaan kenties 20 %:iin nykyisestä.

Mallin pohjana on käytetty kahdenlaisia tietoja. Tiedossa on miten yhteisöpalvelu MySpacelle kävi elinkaarensa aikana ja oletuksena on, että Facebookin elinkaari on samansuuntainen.

Toisaalta oletuksena on, että Facebook on kuin virus, joka leviää yhteisöön aiheuttaen kaikenlaista hyvää ja pahaa, ja lopulta epidemia vain sitten taittuu. Kenties  alkaakseen jonkin ajan kuluttua uudelleen, mitä tutkimuksessa ei kuitenkaan spekuloida.

Mallit ovat kuitenkin aina vain malleja. Tällaiset tutkimukset levitessään itse laajalle, kuin virukset, voivat silti muodostua itsensä toteuttaviksi profetioiksi. Toisin sanoen ilman tällaisia tutkimuksia ei ehkä oli syntynyt uskoa Facebookin hiipumiseen - ja käyttö olisi kenties jatkanut pitkään korkealla tasolla.

     *     *     *

Facebookin käyttöä on muutoinkin tutkimuksissa verrattu tai rinnastettu viruksiin ja niiden leviämiseen ja leviämisen taittumiseen. The New York Times -lehti kertoi 30.6.2014 Cornellin yliopiston tutkimuksesta, jossa oli tutkittu tunteiden leviämistä Facebookissa.

Peräti 700 000 yhteisöpalvelun käyttäjää olivat olleet tietämättään tutkijoiden koekaniineina. Henkilöt saivat ns uutisyötteiden kautta uutisia / huhuja, joiden sisällöstä ei ole sen kummemmin kerrottu.

Olennaista on, että syötetyt tiedot aiheuttivat joko myönteisiä tai kielteisiä tunteita lukijoissaan. Tunteista saatiin tietoa sen perusteella, mitä käyttäjät kirjoittivat profiilinsa seinälle / aikajanalle. Juuri nämä jakamiset ja niihin liittyvät kommentit olivat tutkimusaineistoa.

Koeryhmien rinnalla käytettiin kontrolliryhmää, joille syötettiin samoja uutisia / huhuja satunnaisesti. Tulokset osoittivat, että sekä myönteiset että kielteiset uutiset ja niiden jakaminen saivat aikaan Facebook-kavereissa samanlaisia tunteita kuin ne saivat uutisten alkuperäisissä lukijoissa. Vaikutus kesti jopa päiväkausia.

Tutkimus on sikäli kumouksellinen, sillä nyt ensimmäistä kertaa osoitettiin, että pelkän tekstin perusteella on mahdollista siirtää haluttuja tunteita suureen joukkoon ihmisiä.

     *     *      *

Esimerkiksi D.T. Donovan on yksi harvoja ja ensimmäinen, joka on empiirisesti tutkinut, mikä nykytarinoissa on sellaista, mikä saa ne leviämään ihmiseltä toiselle.  Tarinat erottaa pelkistä kielteisistä (huom! tunteet) huhuista sen, että tarinassa on aina juoni, joka sisältää käänteen. Donovanin mukaan nykytarinan eli urbaanilegendan käänne on ironinen.

Ja koska kyseessä on tarina, siinä on hahmoja, jotka ovat tietyissä rooleissa. Tärkein on tietysti päähenkilö (= josta tarina varsinaisesto kertoo), joka aluksi yrittää tehdä ja saavuttaa jotain, mutta yleensä huonolla menestyksellä. Tarinan käänteen jälkeen hän kokee menetyksen tai menettää jotain aineellista, mihin liittyy se että hän lopuksi saa lisää tilanteeseen liittyvää tietoa, mitä häneltä on aiemmin puuttunut.

Legendat ovat siis sekä opettavaisia että varoittavia, mikä on niiden yhtymäkohta vanhoihin mm. kristillisiin legendoihin, jossa esimerkiksi Jeesus saapuu ökytaloon ja testaa, saako köyhä kulkija majapaikkaa tai ruokaa. Tarinoiden tarkoitus on tietysti ollut nostaa kansan moraalia ja saada heidät auttamaan huono-osaisimpia, minkä he olisivat luultavasti tehneet ilman näitä tarinoitakin.

Koska Donovanin tutkimuksessa läpikäydyt 100 urbaanilegendaa ovat sellaisia, jotka ovat viraalisesti levinneet niin suusta suuhun, mediassa kuin internetissä, niissä on jotain viraalista, viruksenomaista eli jotain sellaista, mikä yhdistää niitä toisiinsa. Juuri tätä Donovan kumppaneineen tutki sinänsä suppeassa tutkimuksessa.

Linkit:

Facebook menettää käyttäjiä maissa jossa kaikki alkoi. HS.fi

Tutkimus: Facebook menettää 80 % käyttäjistään 1-3 vuodessa. Digitoday

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti