tiistai 15. heinäkuuta 2014

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 334: "Tove Jansson - aikuistenkirjailijana"

Tove Jansson, jonka syntymästä on kulunut 100 vuotta, on tullut tunnetuksi ennen muuta muumikirjoistaan ja kuvataiteestaan. Jansson teki kuitenkin paljon muutakin. Hän kuvitti muiden teoksia, teki lastenkuvakirjoja ja maailmanmaineeseen hän pääsi muumisarjakuvillaan.

Lisäksi hän harrasti kumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa mm. elokuvien tekemistä, ja kirjoitti Tove Jansson näytelmiä ja kuunnelmiakin.

Ehkä kaikkein vähimmälle huomiolle, Janssonin tuotannon laajuuden ja monipuolisuuden vuoksi, ovat jääneet hänen vuodesta 1969 lähtien julkaisemansa aikuisten kirjat, romaanit ja novellikokoelmat.

Suurin osa kirjoista on novellikokoelmia, joita on kaikkiaan seitsemän (7), joista viimeisin Viesti (1999) on läpileikkaus Toven tuotantoon, mutta mukana on myös uusia novelleja.

Romaaneja on kolme, joista ensimmäinen Kuvanveistäjän tytär (1969) on selvästi omaelämänkerrallinen. Kirjan työnimi Minä, kuvanveistäjän tytär viittaa suoraan omaan elämään, ja kirjassa hän kuvaa itseään tunnetun kuvanveistäjän tyttärenä.

Kunniallinen petkuttaja (1983) on tullut tutuksi sen pohjalta tehdyn Ritva Nuutisen vuonna 1985 ohjaaman TV-elokuvan ansiosta. Kolmannen romaaninsa Aurinkokaupunki (1975) Tove Jansson kirjoitti maailmanympärimatkansa jälkeen ja sen innoittamana. Kirjassa hän kertoo floridalaisesta eläkeläisten kaupungista.

Novellikokoelmista kaksi ensimmäistä Kuuntelija (1972) ja Kesäkirja (1973) ovat Tove Janssonin elämänkerran kirjoittajan Tuula Karjalaisen mukaan eräänlaisia surukirjoja. Hänen äitinsä Ham kuoli vuonna 1970. Viimeisen novellikokoelman Viesti (1999) novellit Jansson itse valikoi vuosilta 1971-1997.

Pari vuotta ennen viimeistä kaunokirjallista teostaan Jansson kirjoitti vielä kirjan Haru, eräs saari (1996) elämästään Pellingin saaristossa Tuulikki Pietilän kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti