lauantai 23. elokuuta 2014

Läiskä: "Linnan haamut" (1977)

Vuonna 1974 ilmestyivät Läiskän ensimmäiset haamut Hämeen Sanomiin. (..) Asiasta oli sovittu jo edellisenä vuonna, kun Eeva Lindholm tuli esittämään ideaansa: niin kuin vanha linna tarvitsee legendansa, niin se tarvitsee myös kummituksensa, jotka menneisyydestä aprikoivat ajatuksia nykyisyydestä. (Saatteeksi, päätoimittaja Allan Liuhala)

     *     *     *

Linnan haamujen historia oli valitettavan lyhyt, vain muutaman vuoden. Vuosisatoja - ehkä jopa tuhansia vuosia - vanhojen kummitusten näkökulma nykypäivän elämänmenoon oli juuri sellainen, mitä kaipaisi tähänkin päivään. Toivottavasti joku keksii kummitukset uudelleen, oli kyse sitten Hämeen linnan haamuista, tai vaikkapa Turun tai Olavinlinnan haamuista.

Ideaa voisi tietysti kehittää eteenpäin ja miettiä, mitä muita taruolentoja olisi mahdollista vyöryttää menneisyydestä tähän päivään. Tanskalaiset keksivät paljon muslimimaailmassa parjatun Jyllands-Postenin "Muhammad" -sarjakuvan. Olen pitkään ihmetellyt, miksi kukaan uskonnoton, muslimi tai kuka tahansa ei ole keksinyt "Kristus" -sarjakuvaa, jossa samalla tavalla pilkattaisiin omahyväistä luku- ja kirjoitustaidotonta juutalaista profeettaa - ja siten jatkettaisiin Monty Python -ryhmän "Brianin elämä" (1979) -elokuvan kunniakasta perinnettä.

Liikkeelle voisi lähteä vanhasta uskonnollisten legendojen perinteestä, jossa Jeesus ja pyhimykset vaeltelivat esimerkiksi pitkin Suomen maaseutua naamioituneena milloin miksikin. Tällainen hahmo voisi tehdä mielenkiintoisia havaintoja ujuttautuessaan ihmisten koteihin, makuuhuoneisiin sekä pään sisään.

     *     *     *

"Linnan haamut" (1977) eivät ole syntyneet tyhjästä vaan Hämeen linnassa on ollut ennen Läiskän piirroksiakin haamupariskunta Kotivalo ja Jeremias. Läiskän haamut ovat kuitenkin nimettömiä ja ajattomia, fiktiivisiä hahmoja toisin kuin linnan oikeat kummitukset, joita on itse asiassa kaikkiaan viisi. - Yksi kummituksista on Pirskatti -kissa, jonka käpälänjäljet näkyvät muutamissa linnan tiilissä. Sama katti seikkailee haamu MaijaLiisa Dieckmannin lastenkirjassa "Ville Romunen ja linnan aavekirssa" (2008).

Ensimmäinen haamuista oli Birger Jaarlin sisar Hildegard 1200-luvulta, joka kuoli linnan kuuluissa vankilassa. Linnan päällikkö Aake Tott menetti 1500-luvulla päänsä vallan vaihduttua Ruotsissa, ja hän jäi kummittelemaan linnaan.

Läiskän "Linnan haamut" ovat ehkä saaneet vaikutteita myös Hämeenlinnan lyseon Joci-sedästä, jonka lyseon oppilaat olivat keksineet. Joci-setä oli samanlainen hahmo kuin

JATKUU...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti