maanantai 25. elokuuta 2014

Morrison: "Koti" (2014)

Syvällinen kertomus Korean sodan runtelemasta miehestä, joka yrittää epätoivoisesti löytää kadottamansa kodin – ja itsensä.

Frank Money on katkera ja itseinhoinen Korean sodan veteraani, joka on palannut Amerikkaan fyysisesti ja henkisesti vammautuneena. Hän on vieraantunut kodistaan, rasistisesta Georgian pikkukaupungista, mutta joutuu palaamaan sinne pelastaakseen sisarensa, jota käytetään törkeästi hyväksi lääketieteellisissä kokeissa. Frank palaa lapsuutensa raskaisiin maisemiin ja löytää itsestään rohkeuden, jota ei tiennyt enää olevan olemassakaan.

Yhdysvaltalainen Toni Morrison sai
'Nobelin kirjallisuuspalkinnon' vuonna 1993. "Kodin" (2012) ilmestyttyä Morrison sai 'Presidentin vapaudenmitalin', jonka aiemmin on saanut mm. Äiti Teresa.  (Tammen sivusto)

     *     *     *

24-vuotias Korean sodan veteraani, afroamerikkalainen mies, joka palaa kotimaahan karuimmalla mahdollisimmalla tavalla - kuin suoraan jostain urbaanilegendasta, mutta sentään hengissä.

Hän makaa usean päivän ajan huumattuna odottamassa ehkä elinsiirtoa tai jotain lääketieteellistä koetta, joka todennäköisesti olisi vienyt hänen henkensä.

Tilanne on irvokas, sillä hänet tuotiin haavoittuneena Korean sodan veteraanina, sankarina maahan, mutta sen jälkeen hänelle ei annettu minkäänlaista ihmisarvoa. Eikä lukijalle jätetään epäselväksi sitä, että tämä oli yleinen tapa USA:ssa 1950-luvulla.

"Niin, et sinä ole läheskään ainoa tapaus. Integroitu armeija on yhtä kuin integroitu kurjuus.  Te lähdette kaikki sotaan, tulette takaisin, ja sitten teitä kohdellaan kuin koiria. Tai ei sentään. Koiria kohdellaan paremmin." (s. 21-2)

Vain vaivoin mies onnistuu pakenemaan tien toisella puolella olevaan baptistikirkkoon, jonka pastori auttaa hänet lähtemään kaupungista. Mies, Frank, on matkalla sisarensa Ceen luo, jolta - tai joltain henkilöltä tämän puolesta - hän oli saanut kirjeen. Cee teki kuolemaa - ja Frank halusi mennä auttamaan sisartaan, jos mitään autettavaa enää oli.

Lopulta Frank löytääkin sisaren kuoleman kielissä. Sisar  oli ollut töissä lääkärillä, joka teki potilaillaan kokeita, minkä uhriksi Ceekin joutui. Viime tingassa Frank saa kaapattua sisaren mukaansa ja vietyä kotikylään Lotukseen, josta he olivat lähteneet maailmalle. Siellä paikallinen parantaja onnistuu pelastamaan sisaren, mutta hän ei lääkärin puoskaroinnin jälkeen pystynyt enää saamaan lapsia.

Niin Frankilla kuin Ceellä on ilmeisesti synkkä tai vain surullinen salaisuus, mihin vain vihjataan, menneisyydessä, ja vaikuttaa siltä, että he ovat lapsina saaneet yhteisen lapsen, joka on joko kuollut tai tapettu ja jonka he käyvät uudelleen hautaamassa suuren laakeripuun alle.

"Cee kosketti olkapäätäni
hennosti.
Frank?
Niin?
Lähdetään, velipoika. Mennään kotiin." (s. 133)

     *     *     *

Lukija jää kysymään, mikä on köyhän, työttömän, osattoman koti - ja isänmaa. Vielä tämän päivän markkinatalousmaissa on suuren suuri marginaali ihmisiä, joille ei haluta antaa samanlaisia mahdollisuuksia kuin muille. Suomessakin heitä on viideosa väestöstä. Hengissä heitä / meitä ehkä pidetään, mutta ei paljon sen enempää... Samanlainen elämä kuin muille on ollut vain hurskas toive.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti