sunnuntai 31. elokuuta 2014

Pilkington: "Ääliö ulkomailla - uudet seikkailut" (2014)

Britannian lempiääliö on taas täällä. Viimeisimmiltä matkoiltaan yhtenä kappaleena kotiin saapunut Karl Pilkington on päättänyt pistää maailmalta kovemman kautta kerryttämänsä viisauden jakeluun.

Kirjassa Pilkington yhdistää loistavia tarinoita kolmen vuoden vastentahtoisilta matkoiltaan maailmalla ja hupaisia oivalluksia muiden ihmisten elämän tavoitteista. Apunaan hänellä on lista asioista, jotka pitäisi tehdä ennen kuin "potkaisee tyhjää". Tässä niistä esimerkkejä:
- juokse maraton
- käy lounaalla Englannin kuningattaren kanssa
- liity kymppikerhoon

Pilkington tyhjentää sanaisen matka-arkkunsa viimeistä kertaa - suoralla, hauskalla ja erikoisella mutta sytyttävällä tyylillään. (Takakansi)

     *      *     *

Keskellä tylsää 'Taiteiden yön' -tapahtumaa, jotain humoristiseksi tarkoitettua improvisointia menossa, yksi kirjastovirkailija löi käteen Karl Pilkingtonin kirjan"Ääliö ulkomailla - uudet seikkailut" (2014). - Lue tuosta! - Kiitos, kiitos...Pilkington, ai suosittu TV-sarja. Enpä ole kuullutkaan. - ??

Kaipa sitä täytyi sen verran itseään sivistää, että tietää, kuka on Karl Pilkington. - Vai että # 100 asiaa, mitkä tulee kokea ennen kuolemaa. No, valitaan muutama.

     *      *     *

# 27 Vietä yö kummitustalossa. - No, sepäs sattui. Minähän OLEN juuri talossa, jossa kummittelee - ja on 'Taiteiden yö'.

Karl Pilkingtonin ei tietysti valinnut mitä tahansa taloa, jonne meni yöksi vaan hän meni Iso-Britannian pahimpaa kummitustaloon... Mutta ei nähnyt mitään. - Ei kovin paha. Pilkington on kriittinen... ei sarkastinen kummitusjuttuja kohtaan. Hän kysyy, mikseivät kummitukset koskaan ilmesty verkkareissa ja lenkkitossuissa ja mikseivät ne ole koskaan mustia tai aasialaisia. - Hyviä kysymyksiä, oikein hyviä. Hämeen linnassakin kummitukset ilmeiseti puhuvat Suomea, vaikka linnassa puhuttiin ruotsia. Jotain kovin... ristiriitaista. Mutta siis.. tämä pitää ajatella niin, että kummitukset puhuvat samaan aikaan KAIKKIA kieliä tai siis kuka tahansa ymmärtää heidän puhettaan. Niin se tietysti on. Ja se ettei Pilkington nähnyt etno-kummituksia johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei hän nähnyt MITÄÄN kummituksia. Hänen olisi kai pitänyt ensin uskoa siihen, mitä hänen silmänsä näkevät...

- Ja minun on kyllä sanottava, että näin lähtiessäni kotiin etno-kummituksen. Hän kertoi olevansa Turusta ja olevansa työtön taidetyöläinen ja hakevansa töitä kummituksena Hämeenlinnasta. Sanoin että 'Sorry vaan että onhan siellä Turussakin linnansa'. Kummitus kuitenkin sanoi, että se haluaa tulla kummittelemaan tänne, juuri tänne. - 'Ai, siis kirjastoon?' - Niin. - 'No, meillä valitettavasti on jo oma valkopukuinen neito'. - Ai, jaa harmi, se sanoi. No, jään tänne pyörätelineiden luo kuitenkin vähäksi aikaa, jos joku sattuisi tarvitsemaan tällaista ylijäämäkummitusta. - 'Joo, ehkä joku ottaa sinut mukaansa. Toivotaan parasta!' sanoin sille...

     *      *     *

# 77 Nuku yö tähtitaivaan alla. - En helvetissä nuku. Ainakaan nyt. Ainakaan tänä yönä. Yöt ovat olleet tällä viikolla jo sen verran kylmiä. Uimassa voin yöllä kuitenkin käydä. Sitä paitsi vedet ovat lämpöisempiä kuin ulkoilma.. ainakin yöllä.

Pilkingtonin suhtautuu tähänkin juttuun vähän kummallisesti. Tai vähätellen. Tyyliin: kaikkihan nyt tähtitaivaan alla nukkuvat - harvemmin taivaan päällä. - Hah-hah! Oikea puujalkavitsi, mitä kirja on pullollaan. Missäs se Karl sitten oikein, varta vasten, nukkuikaan taivasalla?

- Eipä sano mies, missä nukkui taivasalla. Ilmeisesti hän tekee sitä usein eri paikoissa. Joo, itse taisin nukkua viimeksi taivasalla... parvekkeella vai oliko se jossain muualla. Harvemmin nukun ulkona. Tai niin mikä on mitäkin. Enhän minä missään ULKOavaruudessa tietysti nuku...

     *      *     *

Ja sitten oli joku kolmaskin esimerkki, mutta hukkasin kirjanmerkin. Se oli sen nukkumis-jutun jälkeen vaan en muista mikä. Ehkä se oli joku noista vuorelle-kiipeämis-tehtävistä.

# 15 Kiipeä Mount Everestille. - Saattaa jäädä jäppiseltä tekemättä se temppu. Suurimpana ongelmana kiipeämisessä Karl Pilkington ei pidä kiipeämistä vaan sitä, että pitää tulla takaisinkin. Hän ehdottaakin liukumäen asentamista vuorelle, mikä on tietysti humoristinen ehdotus. - Hah-hah!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti