sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Frankel: "Paholainen pukeutuu Pradaan" (2006)

Yliopistosta vasta valmistunut, hieman naiivi nuori nainen, tavis, saapuu New Yorkiin ja saa sattumalta monien mielestä unelmatyön suuren muotilehden kyynisen ja häikäilemättömän päätoimittajan assistenttina. (IMDb)

"Paholainen pukeutuu Pradaan" (2006) on Lauren Weisbergerin romaaniin perustuva yhdysvaltalainen elokuva, jonka on ohjannut David Frankel. Elokuvan pääosissa ovat Anne Hathaway, Meryl Streep, Emily Blunt ja Stanley Tucci. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin ja Pariisiin.

Meryl Streep voitti roolistaan parhaan naispääosan
'Golden Globen' ja sai myös parhaan naispääosan 'Oscar' -ehdokkuuden. Elokuva oli ehdolla myös parhaan musikaali- tai komediaelokuvan Golden Globen saajaksi.  (Wikipedia)

      *     *     *

Niin tämä elokuva kuin monet muutkin 'Meryl Streep' -elokuvat ovat sellaisia, että niitä olisi vaikea kuvitella ilman näyttelijän loistavasti rakennettua hahmoa. Runway -muotilehden päätoimittajana Miranda Priestlynä hän tuo esiin uusia piirteitä myös itsestään ja monipuolisuudestatan näyttelijänä.

Elokuvan keskeinen jännite on Mirandan ja hänen assistenttinsa Andrea "Andy" Sachsin (Anne Hathaway) välillä. Andyn on hyvin vaikea vastata esinaisensa usein täysin kohtuuttomiin vaatimuksiin, mutta hän pyrkii kaikissa tilanteissa tekemään parhaansa, mikä johtaa usein absurdeihin ja koomisiin tilanteisiin.

Jossain vaiheessa tarina alkaa muistuttaa aikuisten satua, ja suoranaista 'Tuhkimo' -tarinaa aina sitä myöten, että Andy erään kerran lähtee kesken kaiken seurapiiritilaisuudesta, johon hänet on velvoitettu poikaystävänsä  Naten (Adrian Grenier) syntymäpäivänä, jonka syntymäpäiväjuhlista hän sitten hyvästä yrityksestään huolimatta myöhästyy.

      *     *     *

Elokuva on luonnollisesti kurkistus myös muodin mystiseen maailmaan, jonka sisäpiiristä tihkuu vain vähän tietoa julkisuuteen muuta kuin juorulehtien kautta.

Ainakin yhden lehden sisältä katsottuna muodin maailma on varsin raadollinen, eikä siinä yksittäisillä kuuluisilla muotisuunittelijoillakaan ja muodin luojilla ole paljon painoarvoa. Ja keskeisessä asemassa tässä maailmassa niin kuin kenties myös esimerkiksi politiikassa ovat (sanoma)lehdet päätoimittajineen ja ennen muuta omistajineen ja taustayhteisöineen.

Yksi elokuvan opetus on, että tekijän tulee näyttää - tai hän näyttää - työltään ja kohteeltaan mitä hän työstää. Andy oppii sen kantapään kautta. Työssään ei selviä ja menesty, ellei itsekin lumoudu muodin maailmasta, kauniista vaatteista, kasvojensa ja kehonsa kauneudesta ja ala haluta muodin ja menestyksen maailman gloriaa itselleen.

Andyn kehitystä peilataan toisen Mirandan assistentin Emily Charlton (Emily Blunt) kautta, joka ei ole yhtä lahjakas myös ulkoisilta avuiltaan kuin Andy. Tämä johtaa siihen, että Andy saa tilaisuuden edetä urallaan, ohittaa häntä kokeneemman Emilyn, ja päästä alan huipputilaisuuksiin Pariisiin New Yorkista. - Samalla Andy joutuu tietyllä tavalla uhraamaan työkaverinsa ja ystävänsä oman menestyksensä ja työnsä alttarilla. Samaan aikaan myös suhde poikaystävään Nateen katkeaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti