tiistai 2. syyskuuta 2014

Hjelt: "Maanväki. Totta ja tarua" (2014)

"Maanväki" (2014) tutustuttaa lukijan eri puolilla maailmaa asuviin jumaliin, haltijoihin, maahisiin, jättiläisiin, kääpiöihin ja lohikäärmeisiin. Miltä maan hallitsijat ja haltijat näyttävät, millaisia ne ovat luonteeltaan ja tavoiltaan ja miten ne tulevat toimeen ihmisten ja eläinten kanssa?

Runsaasti ja eloisasti kuvitettu tietoteos esittelee mm. suomalaisen metsänkuningas
Tapion ja hänen monia tehtäviä suorittavan haltijaväkensä, muinaiskandinaavien kääpiöt, metsänjumala Panin, metsästyksen jumalatar Artemiksen, saamelaisten kufittaren sekä joukon peikkoja, fauneja ja kentaureja. Mainio maanväki herättää näkemään maan pinnalla ja sisällä vaikuttavan kiehtovan elämän. Kirjan tiedot ja tarinat ovat peräisin eri maiden kansanuskosta.

Teoksen on kirjoittanut kansanperinteen tutkija, tietokirjailija Marjut Hjelt ja kuvittanut sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Christer Nuutinen. Heidän ensimmäinen yhteistyönsä oli vuonna 2012 ilmestynyt valloittava "Veden valtiaat". (Takakansi)

     *     *     *

Ihmisen mielikuvitus tuntuu rajattomalta, kun tätä kirjaa lukee. Suurin osa taruolennoista on ainakin nimeltä tuttuja, mutta paljon on myös niitä joista en ollut ennen kuullutkaan. Jotkun otukset pistivät silmiini. Esimerkiksi sivulla 64 kerrotaan 'Vihreästä miehestä'. Jokainen tänä päivänä tietää.. ainakin luulisin, mitä ovat pienet vihreät miehet. Joten mistään aivan uudesta ilmiöstä ei ollut kyse, kun 1940-luvulla nimitys lanseerattiin ikään kuin uusiokäyttöön.

Iso-Britanniassa 'Vihreä mies' tosin oli keskiaikainen metsissä asuva ystävällismielinen villimies, ei avaruudesta tullut uhkaava kummajainen. Kuvailu tuo mieleen myös toisen anglo-amerikkalaisen hahmon, joka ei jostain syystä löydy tästä kirjasta eli 'Isojalan', jonka olemassaoloon kolmannes (1/3) amerikkalaisista uskoo vielä vuonna 2014.

     *     *     *

Kaikki kotimaiset jumalat, puolijumalat ja muut ovat tietysti kirjassa hyvin edustettuina. Aina kun suomalaisista jumalista puhutaan, mietin kuinka vanhoja suomalaiset luonnonjumalat todellisuudesssa ovat. En usko, että ne ovat kovinkaan vanhoja vaan ehkä n. 3000 - 4000 vuotta vanhoja ja tuontitavaraa muualta maailmasta. Suomalaisille jumalille löytyvät vastineet mm. antiikin Kreikan ja Rooman jumaluuksista.

Maanhaltijat ovat tulleet tutuksi uskomustarinoiden kautta. Tässä kirjassa yläkäsitteenä on 'Maanväki', joka jakantuu 1) 'Maan ja metsien muinaisiin hallitsijoihin' (luonnonjumalat), 2) 'Maanhaltijoihin' (esim. maahiset, menninkäiset, lintukotolaiset ym.)  ja 3) 'Kallioiden ja vuorten asukkaisiin' (hiidet ja peikot, kääpiöt ja vuorenväki, jättiläiset).

Tietyllä tavalla järjestys on väärä, jos jäsentelyllä on haettu kronologiaa, sillä jumalat ovat suhteellisen tuore keksintö ihmisten maailmassa.

     *     *     *

Kuriositeettina voisi mainita sen, että lintukotolaiset ovat kiehtoneet mm. Homerosta ("Ilias" & "Odysseus") ja Jonathan Swiftiä ("Gulliverin matkat"). Lilliputit, joiden maahan Gulliver teki yhden matkoistaan, olivat oletettavasti juuri lintukotolaisia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti