tiistai 9. syyskuuta 2014

Karumo (toim.): "Erikoinen tapaus" (2004)


"Helsingin Sanomien" kaupunkisivuilla alettiin vuonna 2001 julkaista lukijoiden kertomuksia oudoista sattumuksista. Siitä lähtien toimitukseen on tullut vuosittain noin tuhat kirjoitusta. "Erikoinen tapaus" (2004) on yksi lehden suosituimmista palstoista. Kirjaan on koottu palstan parhaita tarinoita sekä myös ennen julkaisemattomia tekstejä. Erikoisia tapauksia on mukana kaikkiaan 365, joten niitä riittää vuoden jokaiselle päivälle - kuten elämässäkin. (Takakansi)

     *     *     *

On kiinnostavaa lukea kootusti siitä, mitä ihmiset pitävät outoina sattumuksina - ja mitä outoa heille oikein on lähinnä Helsingissä sattunut. Yllättävän monet tapaukset liittyvät liikkumiseen - ja kaiken lisäksi vielä raitiotievaunulla tai raitsikalla ajamiseen tai pysäkillä odottamiseen. Ja lähes aina se, mitä on sattunut, on sattunut julkisessa tilassa. Esimerkiksi perheen sisällä tai sukulaisten kesken ei tämän mukaan erikoisia tapauksia satu, mikä panee tietysti miettimään.

Yksi, silmiinpistävä tapaus sattui Malmin K-supermarketissa, jonne yhtenä päivänä asiakkaaksi porhalsi pitkäkorvainen asiakas, joka hyppelehti suoraan vihannestiskille. Otus saatiin kiinni, ja sitä pidettiin aluksi jonkin lemmikkipupuna. Osoittautui kuitenkin että kyse oli city-jäniksestä, joka lopulta päästettiin takaisin luontoon.

Toinen eläinjuttu liittyy leipomoon. Asiakas kysyi erään kerran myymälän puolella, tiesikö tarinan kertoja, että pulu istui heidän kauppansa hyllyllä. Myyjä ei ollut huomannut otusta, joka istui hiljaa paikallaan - tai luullut sitä käpykakuksi.

Kolmas tarina kertoo koirasta, joka istui autossa kuljettajan paikalla, tassut ratilla - ja auto oli liikkeessä. Kunnes törmäsi risteyksen jälkeen jäätelökioskiin. Omistaja oli käymässä jossain. Kertoja sanoo tarjonneensa apua, jos olisi ongelmia tilanteen todistamisen kanssa...

Jopa kalat ovat päässeet yhteen kirjoitukseen mukaan. Mies kantoi eräänä aamuna Hakaniemessä ämpärillä kahta kalaa Töölönlahdelle. Hän kysyi ohikulkijalta, arvasiko tämä mitä änpärissä oli. Tämän jälkeen hän kertoi palauttavansa kalat sinne, mistä oli ne pari päivää aiemmin saanutkin eli mereen.

Yksi tarinoista on kuin suoraan "Villistä Pohjolasta". Vaasalaistyttö muutti Helsinkiin, eikä ollut nähnyt koskaan eläissään hirveä, mutta Helsingissä hän näki tällaisen otuksen kahteenkin kertaan - raitsikan ikkunasta. Lopuksi opiskelija kertoo keskustelustaan geneveläistuttavansa kanssa, joka sanoi haluavansa nähdä Suomessa ainakin hirven. Oikeaan paikkaan oli tulossa, oli lopputoteamus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti