torstai 18. syyskuuta 2014

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 356: "Leo Mechelin: 1. suomalainen valtiomies ilman valtiota"

Kun käännyt Helsingin Mechelininkadulta Lapinlahdentielle, olet saapunut melkein perille. Paikkaan joka on merkitty karttaan koodilla: V4-21-1, ja se tarkoittaa minua. Ja minähän olen Leo Mechelin.

Elämäni viimeiset vuodet elin vain muutaman kilometrin päässä tästä paikasta ns. Grönqvistin talossa. Ja kuolemani jälkeen minut haudattiin tänne, enkä voi valittaa, sillä olen suurimpien suomalaisten ympäröimänä.

Ja kaiken kukkuraksi Hietaniemen hautausmaan ohitse kulkeva tie on nimetty minun mukaani, enkä senkään tähden voi olla kovin vaatimaton ansioistani.

Ainoa asia oikeastaan, joka minua elämäni jälkeen jäi harmittamaan oli, etten nähnyt sitä, miten V. I. Leninin boshevikkihallitus tunnusti 6.12.1914 Suomen valtiollisen itsenäisyyden. Tämä osoitti käytännössä todeksi sen, mistä olin vuosikausia puhunut.

Suomi ja Venäjä olivat olleet valtioliitossa keskenään, ja nyt tämä unioni vain ikään kuin hajosi ja valtiot lähtivät omille teilleen.

      *      *      *

Voin sanoa olleeni elämässäni varsin onnekas, ja onneni liittyy ennen muuta avioliittooni Alexandra Lindroosin kanssa, sillä ilman hänen mukanaan tuomaansa omaisuutta ei minusta luultavasti koskaan olisi tullut sitä, mikä minusta tuli.

Alexandran isä oli Helsingin rikkain porvari mennessämme naimisiin, ja tehtäväkseni tuli hänen varojensa hoitaminen, kun hän ei siihen itse enää kyennyt; ja varsinkin avioliiton alkuaika Löyttymäen kartanossa Hämeenlinnan kupeessa oli loistava elämänkoulu, joka valmensi minua tulevaa uraani varten niin merkittävänä talousmiehenä kuin ruotsalaisten liberaalien valtiopäiväedustajana - ja lopulta tietysti Suomen 1. valtiomiehenä.

Lisäksi minun ei tarvinnut avioliiton jälkeen koskaan enää miettiä toimeentuloani, ja saatoin vapaasti valita elämänurani sellaiseksi kuin itse halusin. Niin, ja toinen asia joka elämässäni jäi hieman harmittamaan oli se, ettei koskaan opetellut suomen kieltä. Kotona puhuttiin ruotsia ja saksaa, venäjää ja ranskaa, mutta rahvaan kieltä vanhempani eivät olleet opetelleet, koska sitä ei tarvinnut mihinkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti