keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Tsehov: "Vanja-eno" [1899]


"Vanja-eno" (1899) on Anton Tšehovin näytelmä, joka esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1900 Konstantin Stanislavskin ohjaamana. "Vanja-eno" lasketaan kuuluvaksi sarjaan, johon kuuluvat lisäksi näytelmät "Lokki", "Kolme sisarta" ja "Kirsikkapuisto".

Näytelmän kantava teema on tuhlattu elämä. Vanja-eno toteaa 47-vuotiaana olevansa vanhus - hän on tehnyt maatilalla työtä antaen työn tuoton - jo kuolleen - sisarensa miehelle, professorille, joka käytti koko uransa saamatta mitään aikaan. Näytelmän alussa professori haluaa muuttaa tilan rahaksi ja muuttaa niillä Suomeen viettämään eläkevuosiaan.

Vaikka näytelmä on kirjoitettu ennen luonnonsuojeluaatteen yleistymistä, näytelmän lääkäri on huolissaan metsien tilasta. Tšehovin onkin tämän vuoksi sanottu olleen ”ekologi ennen ekologiaa".

Vanjan nuorempi sisar on syvän uskonnollinen ja on valmis uhraamaan elämänsä tuonpuoleisen palkinnon toivossa. Näytelmässä miesten ja naisten väliset rakkaudet tai ihastumiset kohdistuvat tavoittamattomiin henkilöihin.

Tyyliltään "Vanja-eno" luokitellaan usein draamaksi tai tragikomediaksi. Tšehov itse kutsui näytelmää komediaksi. (Wikipedia)

     *     *     *

KANSALLISTEATTERI 03.12.2014 KLO 19:00

     *     *     *

Lukaisin "Vanja-enon" läpi, suomenkielisenä nykykäännöksenä tietysti, ja se varmaankin ensimmäistä kertaa avautui minulle. Olen nähnyt näytelmän ehkä pari kertaa kauan aikaa sitten ja vain televisiosta - muistaakseni Stuart Burgen ohjaaman brittiversion "Vanja-enosta" (1963) ja tuskin muuta YLE:llä on näytettykään. Venääisen Andrey Konchalovskiyn "Vanja-eno" (1970) tosin sattuu pahimpaan stalkkariaikaan, joten myös se on varmaan näytetty TV1:ltä tai TV2:ltä... Ja elokuvan Wikipedia-sivusto paljastaa, että nimenomaan Konchalovskiyn ohjaustyötä, niin neuvostoelokuva kuin olikin kyseessä, ylistettiin mm. New York Timesissa USA:ssa pahimman Kylmän sodan aikaan!

     *     *     *

Näytelmän asetelma ja henkilöt ovat kiinnostavia niin kuin aina Anton Tsehovilla. Moderni, eurooppalainen ihminen, jollaisia venäläisetkin olivat näytelmän tekemisen aikaan, paljastetaan kaikkine karvoineen. Eikä ole mikään ihme, että esimerkiksi Virginia Woolf ylisti Tsehovia ja opetteli Venäjän kielenkin voidakseen lukea mm. Tsehovin novelleja ja näytelmiä alkukielellä.

     *     *     *

Vaikka draama on vakava, on siinä suorastaan melodraamankin aineksia, kun ajattelee nuoren 27-vuotiaan eläkkeellä olevan professorin vaimon ja hänen peräänsä kuolaavien keski-ikäisten miesten välistä suhdetta ja sen kuvausta. Niin Vanja-eno kuin lääkäri Astrov ovat myytyjä saadessaan maaseudulle kesäksi kauniin kaupunkilaisnaisen.

Vähitellen koko näytelmän keskeisimmäksi henkilöksi paljastuu, ei suinkaan Vanja-eno tai edes professori Serebrjakov tai hänen nuori vaimonsa vaan professorin tytär Sonja. Tällä nuorella ja itseään rumana pitävällä ehkä 20-vuotiaalla naisella ovat lopulta kaikki langat käsissään, ja hän voi päättää koko tilan kohtalosta niin halutessaan.

Venäjän lainsäädäntö 1900-luvun vaihteessa oli selvästi hyvin moderni, modernimpi kuin vaikkapa Suomessa, ja vaimo saattoi omistaa vaikkapa maatilan. Ja tässä tapauksessa tilan omisti professorin edesmennyt vaimo Vera, joka oli Vanjan sisar ja siis Sonjan äiti.

Näytelmän lopulla Sonjan professori-isä alkaa päsmäröidä, ja ehdottaa tilan myymistä, mitä tytär ei ota missään vaiheessa vakavissaan. Hän on enonsa kanssa pitänyt koko perhettä pystyssä 10 vuotta - ja eno ennen sitä neljännes vuosisadan.

     *     *     *

Härskillä tavalla muka sivistynyt kirjallisuuden professori yrittää kahmaista koko tyttärensä omaisuuden itselleen, mihin hän ei saa tukea muilta. Serebrjakovin tempaus saa Vanja-enon täysin pois tolaltaan, ja hän yrittää jopa ampua edesmenneen sisarensa Veran miehen, mutta muut estävät tämän aikeen.

Väkivaltainen kohtaus johtaa siihen, että professori hehkeine vaimoineen päättää muuttaa nykyisen Itä-Ukrainan alueella sijaitsevaan Harkovin kaupunkiin. Ja tilanne jäi sellaiseksi kuin se oli ennen professorin ehdotusta myydä tila - ja muuttaa Suomeen!

Linkit:

Stanley Spenger, Uncle Vanya. YouTube

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti