torstai 11. joulukuuta 2014

Brooks: "Elämä on ihanaa" (1997)

Yksinhuoltajaäiti - tarjoilija, ihmisiä vihaava kirjailija, ja homo taiteilija muodostavat epätodennäköisen ystävysten joukon, mutta näin käy kun taiteilija joutuu onnettomuuteen. (IMDb)

"Elämä on ihanaa" (1997) on yhdysvaltalainen James L. Brooksin ohjaama elokuva pakkomielteisestä, riidanhaluisesta, homofobisesta kirjailijasta Melvin Udallista (Jack Nicholson), joka sairautensa takia elää päivät lähes pelkästään asunnossaan. (Wikipedia)

      *     *     *

On mielenkiintoista katsoa peräjälkeen "Hohto" (1980) ja tämä "Elämä on ihanaa" (1997) elokuvat. Molemmissa Jack Nicholson on yhtä kreisi, mutta tässä elokuvassa hieman toisella tavalla. Jos listaan lisäisi vielä "Yksi lensi yli käenpesän" (1975) Nicholsonin 'hulluus' -trilogia on täydellinen.

     *     *     *

Melvin Udall (Jack Nicholson) ja Carol (Helen Hunt) muodostavat elokuvassa kiinnostavan, hyvin epätodennäköisen parin - ja viimeisen sekuntiin saakka katsojalle ja heille itselleen on epäselvää, tuleeko heidän suhteestaan yhtään mitään. Kerronta on loistavan kiehtovan  pelottaaa ja niin todellista.

Loppukohtaus ei voisi olla hellyyttävämpi. Kello 04:10 lähileipomon ovi avautuu ja yössä vaeltelevat Melvin ja Carol menevät hakemaan juuri uunista otettuja sämpylöitä. Tuoksu tuntuu nojatuoliin asti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti