maanantai 8. joulukuuta 2014

Eastwood: "J. Edgar" (2011)

J. Edgar Hoover oli  melkein 50 vuotta 'FBI:n' vahva johtaja. Elokuvassa paneudutaan Hooverin elämän eri puoliin. (IMDb)

"J. Edgar" (2011) on Clint Eastwoodin ohjaama elämäkerrallinen draamaelokuva. Käsikirjoitus on Dustin Lance Blackin. Elokuva käsittelee FBI:n johtajan J. Edgar Hooverin elämää, muun muassa hänen väitettyä homoseksuaalisuuttaan. Mies tuli tunnetuksi ennen muuta paranoidisista kommunisti-vainoista 1950-luvulla. (Wikipedia)

     *     *     *

TÄNÄÄN SUBILTA KLO 21:00

     *     *     *

"J. Edgar" (2011) alkaa tilanteesta, jolloin Hoover (Leonardo DiCaprio) on jo töissä oikeusministeriössä - ja pääsemässä virkaan eli FBI:n johtajaksi, jossa viettää seuraavat liki 50 vuotta. Työpaikalle tulee viehättävä nuori nainen Helen Gandy (Naomi Watts), jonka kanssa Edgar pääsee kerran treffeille, kosii heti - ja saa pakit. Naisesta tulee kuitenkin koko hänen uransa ajaksi hänen sihteerinsä.

Hieman samanlainen kuvio toistuu, kun J. Edgar Hoover hakee itselleen varajohtajaa, jollaiseksi hän lopulta valitsee Clyde Tolsonin (Armie Hammer), jonka kanssa hänellä elokuvan tulkinnan mukaan on homosuhde koko elämänsä ajan.

Vaikka Hoover itse ei viettänyt omassa yksityisyydessään normielämää ja työpaikalla hän oli jonkin sortin diktaattori, hän edellytti muilta amerikkalaisilta tiukkaa moraalia ja lainkuuliaisuutta.

     *     *     *

Eri aikoina hänellä oli aina jokin ryhmä, jota hän systemaattisesti vainosi - ja meni itse lakien ja moraalin - toiselle puolen. 1920-luvulla ja 1950-luvuilla vainottiin kommunisteja, 1930-luvulla järjestäytynyttä rikollisuutta ja 1940-luvulla epäisänmaallisia sodanvastustajia ym. 1960-luvulla olivat hampaissa kansalaisoikeusaktivistit ja mm. presidentti John F. Kennedy.

Poliitikkoihin Hooverilla oli kaiken kaikkiaan ongelmallinen suhde, ja hän pyrki pitämään heihin hajurakoa. Pysyäkseen niskan päällä hän alkoi kerätä salaista arkistoa, mistä hän kaivoi tiukan paikan tullen esimerkiksi presidenttejä ja heidän lähipiirejään koskevia arkaluontoisia tietoja, joita hän käytti heitä vastaan tai ainakin uhkasi tiedoilla.

     *     *     *

Miehen uralla on unohtumattoja caseja, jotka vaikuttivat niin koko USA:aan kuin miehen uraan ja hänen maineeseensa. Yksi näistä oli Charles Lindberghin pojan kidnappaus ja sen selvittäminen. Tällöin FBI sai ennennäkemättömät oikeudet puuttua ihmisten yksityisyyteen, mikä tilanne on jatkunut tähän päivään asti.

Kaikki tämänä päivänä rikostutkinnasta tutut 'crime lab' -menetelmät ovat esitetty Hooverin aktiviteetin ansiona, sillä hän pyrki systemaattisesti jahtaamaan rikollisina ja yhteiskunnan vihollisina pitämiään ihmisiä.

Vuosien ja vuosikymmenten varrella Hoover yhä enemmän menettää otteensa todellisuuteen - ja esim. 1950-luvulla hänen FBI:nsa oli hyvin vainoharhainen kommunistivainossaan. Esim. monet tunnetut Hollywoodin näyttelijät kuten Marlon Brando olivat hänen vainonsa kohteina, mistä elokuvassa ei kerrota mitään. Myös seksitutkija Alfred Kinsey joutui hänen hampaisiinsa. Hän hyökkää salakavalasti Martin Luther Kingin kimppuun ja yrittää rasistisesti mustamaalata miehen.

Hieman ennen tähtensä lopullista hiipumista Hoover ottaa elokuvassa yhteen kakkosmiehensä Tolsonin kanssa, joka syyttää siitä, miten FBI:n päällikkö on luonut kuolemattoman maineensa monien valheiden varaan. Hän on vuosia kertonut julkisuudessa itsestään sankaritarinoita, jotka ovat olleet vääristeltyjä tai tekaistuja, mihin hänen alaisensa eivät ole puuttuneet.

Hoover esim. väitti henkilökohtaisesti pidättäneensä Lindberghin pojan murhanneen Hauptmannin, vaikka hän ei ollut itse edes paikalla. Kun mies tuotiin kotoaan FBI:n kuulusteltavaksi, hän kuitenkin lyöttäytyi kameroiden eteen ja otti tilanteesta ansion itselleen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti