torstai 5. helmikuuta 2015

Donner: "Miestä ei voi raiskata" (1978)


Ravintolaillan jälkeen miehen kotiin mennyt ja siellä raiskattu nainen kehittelee juonen, jonka avulla hän suorittaa harkitun ja nöyryyttävän koston. (IMDb)

"Miestä ei voi raiskata" (1978) on Jörn Donnerin ohjaama suomalais-ruotsalainen draamaelokuva vuodelta 1978. Se perustuu Märta Tikkasen samannimiseen romaaniin. (Wikipedia)

      *     *     *

TÄNÄÄN YLE TEEMA KLO 22:35

      *     *     *

Jörn Donnerin "Miestä ei voi raiskata" (1978) on onnistunut ajankuva siitä, miten 1970- ja 1980-luvun vaihteessa suhtauduttiin seksiin ja seksuaaliseen väkivaltaan.

Elokuva kertoo myös siitä, mitä äkillinen seksuaalinen vapautuminen merkitsi yksilötasolla. Ihmiset eivät osanneet käyttäytyä (edes halutessaan) seksuaalisesti vapaasti, koska asioista ei oltu koskaan puhuttu vapaasti ja avoimesti. Saati sitten toimittu tällä tavoin.

Tilanne ei loppujen lopuksi ole paljon muuttunut. Machot ovat edelleen machoja, mutta kaikenlaisesta seksiin pakottamisesta on tullut rangaistava teko. Toki se oli sitä tuolloinkin, mutta 2010-luvulla on entistä tarkemmin määritelty millainen toiminta on hyväksyttyä ja millainen ei.

Tänä päivänä miehenkin voi raiskata.

Ongelmana on tietysti se, ettei elämän moninaisuutta voi koskaan kirjoittaa mihinkään sääntöihin ja lakiteksteihin vaan ihmisten on itsensä tajuttava millainen käyttäytyminen on sopivaa ja millainen sitten taas ei.

Yhtä ongelmallista on perusteeton syyttely kuin syyttelemättä jättäminenkin. Varmaa on vain se, että yksin ei kukaan tällaisiin tilanteisiin joudu vaan valssiin tarvitaan vähintäin kaksi. Kun ei lähde miehen / naisen matkaan ei tule miehen / naisen raiskaamaksi. Niin yksinkertaista se on.

Jokainen yhdyntä, penetraatio on tietyllä tavalla väkivaltainen teko, joten koska tahansa toinen osapuoli voi tulkinta tavallisen yhdynnänkin raiskaukseksi.

      *     *     *

Donnerin elokuva on taitavasti rakennettu, sillä siinä sekä miehen että naisen toiminta on hyvin kyseenalaista. Kummatkaan eivät vähäisimmässäkään määrin kunnioita toisiaan tai toisen perheenjäseniä vaan toteuttavat vain itseään ja intohimojaan. Miehellä kyse on seksistä, naisella kostosta.

      *     *     *

Ruskean rei'än ritarit (homot tai heterot) ovat tästä asiasta varmasti eri mieltä, mutta heiltä ei tätä elokuvaa tehtäessä ole kysyttykään mitään. Onko kukaan muuten ajatellut, onko valitulla rei'ällä mitään merkitystä? Voisin kuvitella tilanteen, jossa homomies raiskaa seksikkäänä pitämänsä miehekkään / dominoivan naisen.

Seksikielteisessä amerikkalaisessa kulttuurissa nuoret aikuiset suosivat ruskeaa reikää, koska siihen tökkimistä ei edes pidetä oikeana seksinä. Ja jos se ei ole oikeaa seksiä, tällä perusteella miestä ei todellakaan voi raiskata.

En suoraan sanottuna ole koskaan ymmärtänyt tätä suomalaista ja länsimaista seksikeskustelua, joka on penetraatio-keskeistä höpö-löpöä. Jos mies nai naisen kanssa hän on hetero, jos miehen kanssa hän on homo.

Jos nainen nai homomiehen kanssa, hän on kai tällä logiikalla itse lesbo tai jos kikuli luikahtaa väärälle puolelle normaali hetero. Siis tietysti jos saa siitä yllättäen nautintoa jne. Outoa.

Ja tämän kaiken perusteella pitäisi päätellä kenestä on isäksi ja äidiksi. Väittäisin ettei kenestäkään, joka ajattelee asioista reikä-keskeisesti.

      *     *     *

Entä mitä pitäisi ajatella niistä, jotka harrastavat seksiä lemmikki- ja tuotantoeläimien (lähinnä kai lehmien) kanssa?

Jokainen 1970-luvulla lukuharrastuksen aloittanut muistaa Henri Charrièren kohukirjan "Vanki nimeltä Papillon" (1973), jossa yksi vangeista nai vankilasaaren lehmän kanssa. Ja huvittavaa asiassa oli, että se saatiin selville sillä tavoin, että miehet pantiin riviin - ja päästettiin lehmä vapaaksi.

Lehmä erehtymättömästi asteli rakastajansa eteen - ja käänsi hänelle takapuolensa. Samanlaisia harrastuksia oli tällä hetkellä Yle TV1:ssä menevän tanskalaissarjan "1864" veljeksillä Peterillä ja Laustilla.

Mitä tällaisesta pitäisi ajatella? Pitäisikö pojille ja lehmälle antaa adoptio-oikeus? Entä jos ei ole homo eikä hetero eikä eläimiinsekaantuja vaan esimerkiksi armoton frigidi, jumalanrakastaja (Cecilia) tms? Onko tällaisilla ihmisillä oikeus yksinhuoltajuuteen? Pitääkö pystyä ja haluta seksiä, jotta on jotain? Kumpi on sairaampaa (haluta) raiskata vai olla haluamatta seksiä ollenkaan?

Jotkut väittävät, että sosiologisesti ajatellen avioliitto on laillistanut (tai ainakin tehnyt helpommaksi) raiskauksen / prostituution. Naiset / miehet menevät rahasta / naimisiin ollakseen itse tekemättä töitä. Mitä tällaisesta sitten pitäisi ajatella. Saako itseään myydä, jos se on laillista ja tapahtuu virallisen avioliittoinstituution sisällä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti