keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Paradzhanov: "Granaattiomenan väri" (1969)

Yksi elokuvataiteen suurimmista mestariteoksista 1900-luvun, on Sergei Paradzhanovin "Granaattiomenan väri" (1969), jossa kerrotaan armenialaisen trubaduurin Savat Novan elämästä hänen runoutensa kautta sen sijaan,että olisi uppouduttu hänen elämänsä yksityiskohtiin.

Katsoja näkee runoilijan kasvavan, rakastuvan, menevät luostariin - ja kuolevan, mutta nämä tapahtumat on kuvattu ohjaajan mielikuvien ja runoilijan runojen kautta. (IMD)

      *     *     *

Elokuva alkaa säkeellä, joita toistetaan moneen kertaan - ja vuorotellen näytetään kirjan aukeamaa, ja symbolisia asetelmia, joilla ohjaaja kuvittaa säkeitä.

"Olen mies, jonka elämä ja sielu ovat kärsimystä."

Samaa tekniikkaa käytetään läpi koko elokuvan, mikä tekee kokonaisuudesta hyvin erikoisen ja ainutlaatuisen. Sergei Paradzhanovin "Granaattiomenan väri" (1969) -elokuvassa ei varsinaisesti tapahdu mitään tai kuvat, kohtaukset ja episodit kuvittavat Savat Novan runoja ja elämää.

Muodoltaan teos on ehkä enemmän musikaali, sillä luettujen säkeiden ohella siinä korostuu eri tavoin soitettu kansanmusiikki. Runosäkeet, laulut ja kuvallinen esitys muodostavat kuitenkin kiinteän kokonaisuuden.

Lopputulos on huikeaa värien, muotojen ja toistuvan liikkeen ilottelu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti