lauantai 7. maaliskuuta 2015

- CARPE DIEM - Tartu hetkeen - 113 -

CC by  Mimmi Lithen - Carpe Diem
Olen parin päivän aikana miettinyt uuden 'Teemanäyttelyn' aihetta Hämeenlinnan seudun verkkokirjastoon Vanamoon, joka liittyy jollain tavoin new ageen eli tässä tapauksessa suomalaisten uususkonnollisuuteen.

Olen kerran oman ammatillisen opettajankoulutukseni yhteydessä pitänyt Oulun sosiaalialan oppilaitoksessa yhden aihetta sivuavan nuorisoasteen vapaavalintaisen verkkokurssin "Moniuskontoinen maailma", josta on jo aikaa. Joten nyt on kenties hyvä hieman päivittää - ja tuoda toisenlaista näkökulmaa aiheeseen.

Ensimmäisen kerran perehdyin laajasti aiheeseen, jo omien opintojen alkuvaiheessa Tampereen yliopistossa, kun Politiikan tutkimuksen laitos kaavaili "Yhteiskunnan arvomuutosta" selvittelevää projektia yhdessä Kirkon tutkimuskeskuksen (KTK) ja Rauhan- ja konfliktintutkimuksen laitoksen kanssa. Tulenaran aiheen ympärille ei koskaan syntynyt projektia, mutta muistan olleeni opiskelijana muutamassa palaverissa mukana 1980-luvulla. - Taisin olla ainoa, joka loppujen lopuksi todella paneutui asiaan, sillä yhden kesän tein projektin pohja-aineistoksi 100-sivuisen bibliografian, joka mystisesti katosi, jonkin tutkijan huoneeseen, vaikka siitä oli tarkoitus tehdä laitoksen sarjaan 'Työraportit'.

     *    *    *

Tänään olen lueskellut tai selaillut Paul Rolandin "New age" -käsikirjaa, jonka 3. luvusta 'Ennustaminen' pisti silmiini luvun viimeinen jakso 'I Ching - avain muutokseen'. Kaikki muut ennustamisen menetelmät olivat julkisuudesta tuttuja (mm. profetiat, tarot, riimut, astrologia, kädestä ennustaminen, kristallipallo).

I Ching siitä en ollut koskaan kuullutkaan - ja peräti 5 000 vuotta vanha ... taito. Eilisessä postauksessa em. kirjasta kerron, mistä I Chingissä on kyse. Tarvitaan siis vain 3 kolikkoa, joita heitetään 6 kertaa. 8 x 8 taulukosta löytyy järjestysnumero 1 - 64, jonka perusteella kirjasta haetaan teksti, jota käytetään tulkinnassa hyväksi.

Kaikki lähtee liikkeelle kysymyksestä. Esimerkiksi klassisesta kysymyksestä "rakastaako hän minua"?  Suomalaisessa kansanperinteessä kysymykseen on etsitty ratkaisua esim. päivänkakkaroiden terälehtiä riipimällä: "rakastaa, ei rakasta, rakastaa...".

     *    *    *

Kysymys I Chingille antoi vastauksen, joka johti järjestyslukuun '48. Syvä kaivo'.

"Kaivo tuottaa elämän vettä koskaan ehtymättä. Viisas tukee ja lohduttaa muita ja kannustaa keskinäiseen avuliaisuuteen."

Elämä muinaiseen aikaan oli keskittynyt kaivojen ympärille, joka oli kirjaimellisesti elämän lähde, jota tuli vaalia niin ettei vesi lopu. - Rakkauteen sovellettuna luonnehdinta tarkoittaa päivittäistä keskittymistä ja hiljentymistä miettimään, missä milloinkin mennään.

Missä tilanteessa ollaan? Kuinka paljon juuri tällä hetkellä sinulla tai hänellä on voimia rakastaa toista? Rakkauskin voi ehtyä, jos sille ei anna aikaa ja tilaa. Oivalluksen siitä, mikä tilanne on, saa pienten vihjeiden perusteella.

     *    *    *

Mihin suuntaan sitten ollaan menossa? Rakkaus on tietyllä tavalla hyödytöntä, jos sen vain antaa olla, eikä edes yritä tehdä mitään sen eteen. Se ei ehdy ja samene, jos sitä pitää yllä.

Katsottaessa kaukaiseen tulevaisuuteen nykytilanteesta ei tule olla huolissaan. Se on otettavana sellaisena kuin se on. Ihan kuin oltaisiin siellä, missä halutaankin olla - ja rakkaus kukoistaa.

Asiat etenevät omalla logiikallaan, eikä niihin tule puuttuu liian voimakkaasti tai syntyy ongelmia. Eteen tulevat haasteet tulee vain ottaa vastaan, ja niistä tulee suoriutua yksi kerrallaan. On siis odotettava kärsivällisesti ja tehtävä se mikä on tehtävissä. Kaikki vähäinenkin on otettava tyytyväisyydellä vastaan ja on elettävä tässä hetkessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti