keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 427: "Sinustako bloggaaja tai vloggaaja"

Toinen VerkkoSpurttien teemailta, joka sattuu olemaan vastuullani Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa, on bloggaaminen, missä en ole myöskään mikään superhyvä. Olen perusbloggaaja, vaikka tietysti olen kokeillut erilaisia alustoja ja medioita.

Vuosien varrella blogit ja niiden kehittyminen yksinkertaisista, staattisesta html-sivuista on tietysti tullut hyvinkin tutuksi.

Joitain päiviä sitten viereisessä huoneessa työskentelevä palvelupäällikkö kysäisi, vieläkö muistan ensimmäisen kosketukseni web-sivuihin ja Internetiin. Sanoin muistavani, vaikka en enää ole ihan varma asiasta. Mosiac oli ensimmäinen selain, jolla muistan selanneeni oikeita, graafisia sivustoja. Toki sen edeltäjä, paljon kökömpi Gopher tuli sekin samalla tutuksi.

Komentorivejä en osannut käyttää, sillä se olisi edellyttänyt ainakin jonkin verran ohjelmointitaitoja, joita minulla silloin ei ollut. Yhden satunnaisen parin päivän Dos -käyttöjärjestelmäkurssin muistan joskus käyneeni, jolloin sain jotain hajua siitä, millä tavoin toimitaan myös yliopiston Unix -koneissa.

     *    *     *

Ensimmäinen mielikuvani liittyi vuoden 1995 Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen, jossa olin puoli vuotta työllistettynä amanuenssina. Älkää kysykö, mitä minä silloin siellä tein. En joka tapauksessa vielä tuolloin opiskellut opettajaksi, en edes harkinnut asiaa. Tein tuolloin yhdelle projektille kylmiltään staattisen html-sivun ihan vain urkkimalla koodia. Sivun saatoin tallentaa Joensuun yliopiston palvelimelle.

Ensimmäisen kokonaisen web-sivuston ideoin hyvin pitkälle ennen kuin minulla oli edelltyyksiä tai todellisia mahdollisuuksia web-palvelimen käyttöön. Sitä en tullut vain koskaan tehneeksi, miksi joskus on hieman harmittanut. Säilytin pitkään pohjamateriaalin muuttojen yhteydessä mukani, mutta sitten erään kerran panin suunnitelmat silppuriin.

     *    *     *

Kaikki se vähä mitä olen tehnyt on suurimmaksi osaksi lähes täydellisen sattuman tulosta, ja edellinen sivusto liittyi yhden (1) opintoviikon Joensuun yliopiston "Ympäristöviestinnän" -kurssin .. sanoisinko .. tuotteistamiseen. Kurssi itsessään oli sikäli merkittävä, että se sai minut lopullisesti lähtemään Savonlinnasta, ja etsimään töitä sellaiselta alalta tai tehtävistä (siis opettajana), mitä en ollut aiemmin harkinnut.

Ja onnenkantamoinen osui Kainuuseen, yhteen ammatilliseen oppilaitokseen, jossa kolmen (3) vuoden aikana kirjoitin enemmän kuin ehkä koskaan (oppimateriaalia), jotka pestin jälkeen hävitin. Samanlaisia töitä en tulisi enää saamaan yksinkertaisesti siitä syystä, että opetin yhteisiä aineita, joiden opettajia ei enää tarvittu. Traagista. Osaamisestani ei ollut sen kummemmin itselleni kuin muille ammatillita hyötyä.

Kursseja tehdessä aloin tehdä jokaista yksittäistä kurssia varten omia web-sivustoja. Tai en oikeastaan tehnyt niitä itse vaan käytin Microsoftin FrontPage -kehitintä tai miksi sitä voisi kutsua.

     *    *     *

Ja blaa-blaa. Olin oppilaitoksen ensimmäinen ja sillä hetkellä ainoa opettaja, joka harrasti tällaista toimintaa.

     *    *     *

Vaan blogeistahan minun piti puhua. FrontPagella saattoi generoida erilaisia (lähes) valmiita sivustoja, jotka tarvitsi vain siirtä sopivalle web-palvelimelle. Yksi työkaluista (keskusteluryhmä) oli hyvin samankaltainen kuin nykyiset blogialustat.

Kun systeemin sai pelaamaan, web-sivustot helpottivat kovasti elämää. Esim. sosiaalialan opisto-opiskelijat saattoivat tehdä tehtäviään ajasta ja paikasta riippumatta, mikä pitkien etäisyyksien Kainuussa oli oikein hyvä lisä opiskeluun.

     *    *     *

Niin silloin kun nytkin ei riitä, että tarjotaan mahdollisuus keskusteluun blogin tai keskusteluryhmän kautta. On oltava jotain kiinnostavaa keskusteltavaa. Ja uusien innovaatioiden ajaminen läpi ei ole helppoa, jos uudesta välineestä ei ole välitöntä ja ilmeistä hyötyä niin kuin esim. tekstiviesti -palvelusta aikoinaan oli ja on vieläkin.

Nykyisillä blogialustoilla on muutamia merkittäviä etuja edeltäjiinsä verrattuna: 1) postauksen / tekstin mitta on käytännössä rajaton, mitä se ei ole painetussa mediassa tai muissa sähköissä medioissa. Blogi jos mikä parhaimmillaan takaa sananvapauden. Kukaan eikä mikään voi (etukäteen) vaatia yksittäistä kirjoittajaa lyhentelemään tai muuttelemaan blogikirjoituksiaan. - Tietysti tämäkin vapaus on hyvin suhteellista niin kuin viimeisen 10 vuoden aikana olemme oppineet tietämään.

     *    *     *

Toinen 2) etu on siinä, että kuka tahansa voi, mikäli blogin ylläpitäjä antaa siihen mahdollisuuden, voi kommentoida kirjoitettua tekstiä.

Blogissa 3) on mahdollista yhdistellä monessa eri muodossa olevaa tietoa: a) kuvaa, b) ääntä, c) tekstiä ja d) liikkuvaa kuvaa.

Lisäksi blogin perustaminen on hyvin vaivatonta, muutama kliksautus ja se on siinä. Kääntöpuolena tietysti on se, että palvelimet ovat kaupallisia ja ties missä, joten ei ole mitään takeita siitä, että eräänä päivänä palvelua ei enää ole olemassa. Hyvällä tuurilla blogin dumpin voi siirtää toiselle alustalle - ja on muistanut ottaa siitä varmuuskopion!

Oman blogin sisältöjen levitys / markkinointi on suhteellisen vaivatonta, sillä tässä voi käyttää hyväksee muuta sosiaalisesta mediaa - ja mitä tahansa keinoja kertoa blogin olemassaolosta, jos sitä haluaa. Jos blogin haluaa pitää privaattina, sekin onnistuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti