lauantai 11. huhtikuuta 2015

TYHJÄ PAPERI KERTOO. Osa 440 "Heikko esitys!

Miltä kuulostaa käsikirjoitttaja Anna Krogeruksen "Heikko esitys!" (2004) - näytelmän yhden kohtauksen ohjaus kolmeen kertaan, kolmen eri henkilön toimesta. Ja sen lisäksi vielä muutama muu kohtaus muista näytelmistä?

Ei ehkä kovin houkuttelevaa, mutta se oli päivän ohjelma. Suomen suurimman Riihimäen nuorisoteatterin johtajan-ohjaajan Sanna Saarelan siipien suojissa kohtausten rakentaminen sujui sutjakkaasti.

Tosin palautteen omasta suorituksesta kukin henkilö sai vasta oman ohjaustyön jälkeen. Yhteensä päivän aikana käytiin läpi seitsemän hyvin erilaista työtä, mikä  oli tietysti hyvin kiinnostavaa. On hämmästyttävää, miten samoja asioita voi tehdä - kuta kuinkin onnistuneesti - hyvin eri tavoin.

      *      *      *

Tällä hetkellä päällimmäisenä on mielessä, että olisi mielenkiintoista työskennellä jonkin oikean produktion parissa joskus lähitulevaisuudessa. En ole koskaan harrastanut teatterin / draaman tekemistä, mitä draaman tekeminen  on ainakin tämän ryhmän kanssa ollut hauskaa puuhaa.

Se mitä voi alkaa tehdä heti, on alkaa miettiä oikeasti oman näytelmän kirjoittamista. Vasta kun on nähnyt vierestä / itse rakentanut näyteltäviä tilanteita, jotenkin tajuaa, millä tavoin näytelmätekstejä / näytelmiä tulee / voi kirjoittaa.

Tekisi mieleni sanoa, että minkään muun kuin jollain tavoin esitettävän tekstin kirjoittaminen ei tunnu edes kovin mielekkäältä.

      *      *      *

Omaan tyyliini kuuluu (selvästi) tekstilähtöinen tapa tehdä draamaa, mitä oikeat ohjaajat tuntuvat karsastavan. Ajattelen asian kuitenkin niinpäin, että myös kaikki se mitä kulloinkin ohjataan on tekstualisoitavissa. Tekstiä ei voi missään tilanteessa välttää. Tai voi tekstin olla kirjoittamatta tai kirjoittaa vain reunamerkintöinä tekstiin, mutta onko siinä sinänsä mitään järkeä. Hukata hyödyllistä tietoa.

On toisaalta myös autenttisen tilanteen mystifiointia kuvitella, että mitä tahansa live-esitystä ei voisi myös kirjoittaa ylös. Tietysti voi olla niin, ettei tekstiä voi kirjoittaa ennen esitystä / tietynlaista ohjausta / näyttelijäntyötä, mutta kaiken voi dokumentoida jälkikäteen. Tietysti. On typerää väittää jotain muuta.

Nykyään on lisäksi mahdollista helposti videoida, mitä tahansa suorituksia samaan aikaan monista eri näkökulmista monilla eri kameroilla. Ja miksi silloin ei tehtäisi niin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti