maanantai 13. huhtikuuta 2015

Wirkola: "Hannu ja Kerttu: Noitajahti" (2013)

Hannu ja Kerttu ovat palkkionmetsästäjiä, jotka jäljittävät ja tappavat noitia kaikkialla maailmassa. Tarujen Verikuu lähestyy ja sisarukset kohtaavat pahuutta, jota eivät ole ennen kohdanneet ja mikä liittyy heidän menneisyyteensä. (IMDb)

"Hannu ja Kerttu: Noitajahti" (2013) on yhdysvaltalainen mustan huumorin sävyttämä fantasiaelokuva, jonka ohjasi ja käsikirjoitti norjalainen Tommy Wirkola. Elokuva on jatkoa Grimmin veljesten sadulle 'Hannusta ja Kertusta'. Lapsena Hannu ja Kerttu pelastuvat piparkakkutalon noidan kynsistä, ja aikuisina heistä tulee kuuluisia noidanmetsästäjiä. Elokuva sijoittuu keskiaikaiseen ympäristöön, jossa on käytössä nykytyylisiä ampuma-aseita. (Wikipedia)

     *     *     *

HERO KLO 21:00

     *     *     *

Enemmän kuin fantasia- tai satuelokuva tämä elokuva oli kyllä silkkaa actionia, mättämistä ja tappamista alusta loppuun asti. Maailma oli fantasian tai sadun maailma, mutta siihen se sitten jäikin.

Viittaukset vanhaan kansansatuun tai -tarinaan olivat tyylikkäitä ja uuden ja vanhan liittäminen toisiinsa, mutta paljon muuta kehuttavaa ei tässä elokuvasta ole.

"Hannu ja Kerttu: Noitajahti" (2013) tuo mieleen pelien väkivaltaisen maailmaan, ja ihmettelisin, jos tähän maailmaan ei alkaisi syntyä myös pelejä.

     *     *     *

Fantasia-maailma on hyvin mustavalkoinen niin kuin melkein aina tässä genressä, ja katsojan on mahdotonta välttää näkemästä noitien joukkomurhaamista allegoriana sille, miten ristiretkeläiset tekivät pakanoille ja toisuskoisille. Lahtasivat sen minkä ehtivät, jos ei jeesus kelvannut.

Tai oikeastaan kyse on enemmästäkin, sillä tapettiinhan noitia oikeastikin kasapäin synkkänä keskiaikana ja sen jälkeen. Elokuvan sankarit Hannu ja Kerttu paljastuvat lopussa ainakin osittain noidiksi äitinsä Adrianan kautta, mutta lapsethan eivät voi koskaan valita vanhempiaan...

Lopulta hyvä voittaa pahan, ja kaikki on hyvin. Vain hyvis-noita Minan kuolema on surullinen tapaus, mutta uskonsodat tarvitsevat aina marttyyrinsä ja Jean d'Arcinsa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti